Reutersin henkilökunta, August 23, 2017
Tietoja 20: stä Yhdysvaltain ydinsulkupäät katsotaan sijoittuvan sotilastukikohtaan Buechelissa, Länsi-Saksassa epävirallisten arvioiden mukaan. Yhdysvaltain suurlähetystö Berliinissä sanoi, ettei se kommentoi ydinaseita Saksassa.
Hyödyntämällä Trumpin äärimmäistä epäsuosiota Saksassa, Schulz sanoi myös käyttävänsä Merkelin osoittamat rahat sotilaskustannusten lisäämiseen muihin tarkoituksiin.
"Mitä tehdä rahoillamme, on näiden vaalien keskeinen kysymys", hän sanoi viitaten 30 miljardin euron veroylijäämään. "Trump vaatii, että 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, 30 miljardia euroa, käytetään sotilasmenoihin, ja Merkel suostui siihen kyselemättä Saksan kansalaisilta."
Saksa ja muut Naton jäsenet olivat jo sitoutuneet nostamaan puolustusmenojaan 2-prosenttiin bruttokansantuotteesta ennen Trumpin valintaa. Vaikka useimmat heistä ovat lisänneet menojaan sotilailleen, vain harvat ovat saavuttaneet 2-prosentin tavoitteen, ja Saksa ei ole yksi niistä.
Uusimpien kyselyjen mukaan Schulzin puolueiden äänestysaste on noin 24 prosenttia, noin 14 prosenttiyksikköä Merkelin jälkeen. Suurin osa odottaa kukoistavan talouden ja matalan työttömyyden vievän hänet neljänneksi kaudeksi 24. syyskuuta pidettävissä vaaleissa.
Saksalaiset ovat kuitenkin historiallisesti varovaisia sotilaallisen voiman käytöstä toisen maailmansodan jälkeen, joten Schulzin viesti saattaa kuulostaa SPD: n ydinäänestäjistä.
12 vuoden toimiston jälkeen Merkelistä on tullut yhä luottavaisempi globaalilla näyttämöllä. Hän on pyrkinyt siihen, että Saksasta tulee sotilaallisesti omavaraisempi osittain vastauksena Trumpin vihjaukseen, että hän saattaa hylätä Nato-liittolaiset, jos he eivät kuluta enemmän puolustukseen.
Aiemmin tänä vuonna Merkel sanoi, että ajat, jolloin Saksa voi luottaa muihin puolustamaan sitä, olivat "jossain määrin menneisyydessä".
