Suomen Nato-siirto jättää muut jatkamaan ”Helsingin henkeä”

Suomen presidentti saa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Kuva: Nobel-palkinto

Medea Benjamin ja Nicolas JS Davies, World BEYOND WarHuhtikuuta 11, 2023

Suomesta tuli 4 virallisesti Naton sotilasliiton 2023. jäsen. Suomen ja Venäjän välinen 31 mailin raja on nyt ylivoimaisesti pisin Nato-maan ja Venäjän välinen raja. rajojen vain Norja, Latvia, Viro ja lyhyet osuudet Puolan ja Liettuan rajoista, joissa ne ympäröivät Kaliningradia.

Yhdysvaltojen, Naton ja Venäjän välisen ei niin kylmän sodan yhteydessä mikä tahansa näistä rajoista on mahdollisesti vaarallinen leimahduspiste, joka voi laukaista uuden kriisin tai jopa maailmansodan. Mutta keskeinen ero Suomen rajaan on, että se on noin 100 mailin päässä Severomorskista, jossa Venäjän Pohjoinen laivasto ja sen 13 ydinsukellusveneestä 23 sijaitsee. Tästä voisi hyvinkin alkaa kolmas maailmansota, ellei se ole jo alkanut Ukrainassa.

Euroopassa on nykyään Naton ulkopuolella vain Sveitsi, Itävalta, Irlanti ja kourallinen muita pieniä maita. Suomi oli 75 vuoden ajan onnistuneen puolueettomuuden esikuva, mutta se on kaukana demilitarisoitumisesta. Kuten Sveitsissä, sillä on suuri sotilaallinen, ja nuorten suomalaisten on suoritettava vähintään kuusi kuukautta sotilaskoulutusta täytettyään 18 vuotta. Sen aktiiviset ja reservijoukot muodostavat yli 4 % väestöstä – kun Yhdysvalloissa luku on vain 0.6 % – ja 83 % suomalaisista sanoo. he osallistuisivat aseelliseen vastarintaan, jos Suomeen hyökätään.

Vain 20–30 % suomalaisista on historiallisesti kannattanut Natoon liittymistä, kun taas enemmistö on johdonmukaisesti ja ylpeänä kannattanut sen puolueettomuuspolitiikkaa. Loppuvuodesta 2021 suomalainen mielipidekysely Nato-jäsenyyden kannatus oli 26 prosenttia. Mutta Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan helmikuussa 2022 se hyppäsi 60 prosenttiin muutamassa viikossa ja marraskuuhun 2022 mennessä 78 % suomalaisista sanoi niin tuettu Natoon liittyminen.

Kuten Yhdysvalloissa ja muissa Nato-maissa, myös Suomen poliittiset johtajat ovat olleet Nato-myönteisiä kuin suuri yleisö. Puolueettomuuden pitkäaikaisesta tuesta huolimatta Suomi liittyi Naton rauhankumppanuuteen ohjelma Vuonna 1997. Sen hallitus lähetti 200 sotilasta Afganistaniin osana YK:n valtuuttamia kansainvälisiä turvallisuusjoukkoja Yhdysvaltain vuoden 2001 hyökkäyksen jälkeen, ja he pysyivät siellä sen jälkeen, kun Nato otti nämä joukot komennon vuonna 2003. Suomen joukot lähtivät Afganistanista vasta koko läntisen hyökkäyksen jälkeen. joukot vetäytyivät vuonna 2021, kun sinne oli lähetetty yhteensä 2,500 140 suomalaissotilasta ja XNUMX siviiliviranomaista ja kaksi suomalaista tapettu.

Joulukuu 2022 arviot Ulkopoliittisen instituutin selvitys Suomen roolista Afganistanissa totesi, että Suomen joukot "toistuvasti osallistuivat taisteluun osana nyt Naton johtamaa ja konfliktin osapuolena olevaa sotilaallista operaatiota" ja että Suomen julistama tavoite jonka tarkoituksena oli "vakauttaa ja tukea Afganistania kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden lisäämiseksi" painotti "sen halu säilyttää ja vahvistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisia suhteitaan Yhdysvaltoihin ja muihin kansainvälisiin kumppaneihin sekä sen pyrkimys syventää yhteistyötään Naton kanssa". .”

Toisin sanoen Suomi ei muiden pienten Naton liittoutuneiden maiden tavoin kyennyt keskellä kärjistyvää sotaa puolustamaan omia prioriteettejaan ja arvojaan, vaan salli sen sijaan halunsa "syventää yhteistyötään" Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. Se on ensisijainen sen alkuperäiseen tavoitteeseen nähden, jonka tarkoituksena on auttaa Afganistanin kansaa palauttamaan rauha ja vakaus. Näiden sekavien ja ristiriitaisten prioriteettien seurauksena suomalaiset joukot joutuivat refleksiiviseen eskaloitumiseen ja ylivoimaisen tuhovoiman käyttöön, jotka ovat olleet ominaisia ​​Yhdysvaltain sotilasoperaatioille kaikissa sen viimeaikaisissa sodissa.

Suomi on pienenä uutena Naton jäsenenä yhtä kyvytön kuin Afganistanissa vaikuttamaan Naton sotakoneiston nousevan konfliktin Venäjän kanssa. Suomi tulee huomaamaan, että sen traaginen valinta luopua puolueettomuuspolitiikasta, joka toi sille 75 vuotta rauhan ja etsiä Naton suojelua, jättää sen Ukrainan tavoin vaaralliseksi Moskovasta, Washingtonista ja Brysselistä suunnatun sodan etulinjoille. se ei voi voittaa, ratkaista itsenäisesti tai estää kärjistymästä kolmanteen maailmansotaan.

Suomen menestys neutraalina ja liberaalina demokraattisena maana kylmän sodan aikana ja sen jälkeen on luonut populaarikulttuurin, jossa yleisö luottaa johtajiinsa ja edustajiinsa enemmän kuin useimmissa länsimaissa ja epätodennäköisemmin kyseenalaistaa päätöstensä viisautta. Joten poliittisen luokan lähes yksimielisyys liittyä Natoon Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan kohtasi vain vähän julkista vastustusta. Toukokuussa 2022 eduskunta hyväksytty liittyi Natoon ylivoimaisella äänestyksellä 188 puolesta XNUMX vastaan.

Mutta miksi Suomen poliittiset johtajat ovat olleet niin halukkaita "lujittamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia suhteitaan Yhdysvaltoihin ja muihin kansainvälisiin kumppaneihin", kuten Suomi Afganistanissa -raportissa todetaan? Itsenäisenä, puolueettomana, mutta vahvasti aseistettuna sotilasmaana Suomi täyttää jo Naton tavoitteen käyttää 2 % bruttokansantuotteestaan ​​armeijaan. Sillä on myös merkittävä aseteollisuus, joka rakentaa omia moderneja sotalaivoja, tykistöä, rynnäkkökiväärejä ja muita aseita.

Nato-jäsenyys integroi Suomen aseteollisuuden Naton tuottoisille asemarkkinoille, lisää suomalaisten aseiden myyntiä ja tarjoaa samalla puitteet ostaa lisää uusimpia Yhdysvaltain ja liittoutuneiden aseita omaan armeijaan ja tehdä yhteistyötä yhteisissä aseprojekteissa suurten Naton yritysten kanssa. maat. Naton sotilasbudjettien kasvaessa ja todennäköisesti jatkossakin kasvaessa Suomen hallitukseen kohdistuu selkeästi paineita aseteollisuuden ja muiden intressien taholta. Itse asiassa sen oma pieni sotateollisuuskompleksi ei halua jäädä ulkopuolelle.

Siitä lähtien kun Suomi aloitti liittymisensä Natoon, se on jo tehnyt sitoutunut 10 miljardia dollaria amerikkalaisten F-35-hävittäjien ostamiseen korvaamaan sen kolme F-18-lentuetetta. Se on myös ottanut vastaan ​​tarjouksia uusista ohjuspuolustusjärjestelmistä, ja sen kerrotaan yrittävän valita intialaisten ja israelilaisten Barak 8 -pinta-ilma-ohjusjärjestelmän ja Israelin Raphaelin ja yhdysvaltalaisen Raytheonin rakentaman yhdysvaltalaisen David's Sling -järjestelmän välillä.

Suomen laki kieltää maata omistamasta ydinaseita tai sallimasta niitä maassa, toisin kuin viisi varastoivaa NATO-maata varastot Yhdysvaltojen ydinaseet niiden maaperällä – Saksassa, Italiassa, Belgiassa, Hollannissa ja Turkissa. Mutta Suomi toimitti Natoon liittymisasiakirjansa ilman niitä poikkeuksia, joita Tanska ja Norja ovat vaatineet salliakseen ydinaseiden kieltämisen. Tämä jättää Suomen ydinaseen ainutlaatuiseksi epäselvä, huolimatta presidentti Sauli Niinistön lupaus että "Suomella ei ole aikomusta tuoda ydinaseita maaperällemme".

Keskustelun puute Suomen liittymisen seurauksista nimenomaiseen ydinsotilaallianssiin on huolestuttavaa, ja se on ollut johtuvan liian hätäiseen liittymisprosessiin Ukrainan sodan yhteydessä sekä Suomen perinteeseen kiistämättömästä kansanluottamuksesta kansalliseen hallitukseensa.

Ehkä valitettavinta on, että Suomen Nato-jäsenyys merkitsee kansakunnan ihailtavan globaalin rauhantekijän perinteen loppua. Suomen entinen presidentti Urho Kekkonen, an arkkitehti yhteistyöpolitiikka naapurimaiden Neuvostoliiton kanssa ja maailmanrauhan mestari, auttoi laatimaan Helsingin sopimuksia, historiallisen sopimuksen, jonka Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Kanada ja kaikki Euroopan valtiot (Albaniaa lukuun ottamatta) allekirjoittivat vuonna 1975. Neuvostoliiton ja lännen välillä.

Presidentti Martti Ahtisaari jatkoi rauhanrakentamisen perinnettä ja oli palkittiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008 hänen kriittisistä ponnisteluistaan ​​kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi Namibiasta Indonesian Acehiin Kosovoon (jota Nato pommitti).

Syyskuussa 2021 YK:ssa puhunut Suomen presidentti Sauli Niinistö vaikutti innokkaasti seuraamaan tätä perintöä. ”Vastajien ja kilpailijoiden halukkuus vuoropuheluun, luottamuksen rakentamiseen ja yhteisten nimittäjien etsimiseen – se oli Helsinki Spiritin ydin. Juuri sellaista henkeä koko maailma ja Yhdistyneet Kansakunnat tarvitsevat kipeästi, hän sanoi. "Olen vakuuttunut siitä, että mitä enemmän puhumme Helsinki Hengestä, sitä lähemmäksi pääsemme sen uudelleen sytyttämiseen – ja sen toteuttamiseen."

Tietysti Venäjän päätös hyökätä Ukrainaan sai Suomen hylkäämään ”Helsingin hengen” Natoon liittymisen hyväksi. Mutta jos Suomi olisi vastustanut paineita kiirehtiä Natoon, se voisi sen sijaan nyt liittyä "Rauhan KlubiBrasilian presidentti Lula perusti neuvottelujen elvyttämiseksi Ukrainan sodan lopettamiseksi. Valitettavasti Suomen ja maailman kannalta näyttää siltä, ​​että Helsinki Spiritin on edettävä – ilman Helsinkiä.

Medea Benjamin ja Nicolas JS Davies ovat kirjoittaneet Sota Ukrainassa: järjettömän konfliktin järkeä, julkaisi OR Books marraskuussa 2022.

Medea Benjamin on CODEPINK rauhaan, ja useiden kirjojen tekijä, mukaan lukien Iranin sisällä: Iranin islamilaisen tasavallan todellinen historia ja politiikka.

Nicolas JS Davies on riippumaton toimittaja, CODEPINKin tutkija ja Veri käsissämme: Yhdysvaltain hyökkäys ja tuhoaminen Irakiin.