Mill-firmatarji hawn taħt, Ittra Miftuħa, Marzu 4, 2022
1. L-iktar biċċa xogħol importanti tal-politika barranija u ta’ difiża hija li tnaqqas it-theddid għal pajjiżu stess b’mod li toħloq sigurtà fil-pajjiżi kollha permezz tad-diplomazija u l-kooperazzjoni fuq termini ugwali.
2. Ma rridux nikkontribwixxu għat-tisħiħ tad-diviżjoni tad-dinja fi blokki militari ostili għal xulxin. Minflok, għandna bżonn aktar pajjiżi mhux allinjati li jsegwu politika barranija indipendenti għas-sigurtà komuni u d-diżarm.
3. Irridu li l-pajjiżi tagħna jingħaqdu mal-Konvenzjoni tan-NU dwar il-Projbizzjoni tal-Armi Nukleari. Sħubija f'alleanza militari li tħejji għall-gwerra bl-armi nukleari tmur fid-direzzjoni opposta u żżid ir-riskju li l-armi nukleari jintużaw kontra pajjiżi tagħna jew fil-viċinat tagħna. Is-sħubija tobbligana, taħt l-Artikolu 5 tal-Karta tan-NATO, biex nipparteċipaw militarment jekk xi Stat Membru ieħor jiġi attakkat.
4. In-NATO ilha tagħmel gwerra għal għexieren ta' snin bi ksur tal-projbizzjoni tal-vjolenza tal-Karta tan-NU, l-aktar salvagwardja importanti għall-istati żgħar kontra l-arbitrjetà ta' poteri kbar. Il-bumbardament tal-Jugoslavja fl-1999 u tal-Libja fl-2011 biex ikeċċi lill-mexxejja tagħha mill-poter huma eżempji. Nemmnu wkoll li l-parteċipazzjoni tal-Isvezja u l-Finlandja fil-gwerra Afgana kienet diżastru prevedibbli, li m'għandux jiġi ripetut. Irridu li l-pajjiżi tagħna jibqgħu barra mill-gwerer tan-NATO.
5. Il-gwerra u r-riarmament huma distruttivi ħafna għall-klima u l-ambjent u jwasslu għal kriżijiet tar-refuġjati. Billi jibqgħu barra min-NATO, il-pajjiżi tagħna jistgħu jikkontribwixxu aħjar biex tiġi evitata t-theddida tal-kollass ekoloġiku, filwaqt li jippreservaw libertà akbar li nużaw l-assi tagħna għall-bini tal-paċi, is-saħħa pubblika u l-benessri tan-nies kollha.
6. Irridu li l-Isvezja u l-Finlandja jieħdu miżuri determinati ta' bini ta' fiduċja li jnaqqsu t-tensjoni bejn il-potenzi ewlenin fil-viċinat tagħna. B'miżuri bħal dawn infissru rappurtar imparzjali tal-perspettivi tan-naħat kollha u jżommu lura milli joħolqu immaġini tal-għadu, kif ukoll miżuri li jnaqqsu r-riskju bħall-proposta Finlandiża li inġenji tal-ajru militari għandhom jużaw transponders.
7. Il-ftehimiet tal-pajjiż ospitanti tal-Isvezja u l-Finlandja man-NATO huma kuntrarji għal-libertà ta' alleanza ta' pajjiżi tagħna. Irridu li l-ftehimiet tal-pajjiż ospitanti jiġu tterminati u minflok infittxu relazzjonijiet paċifiċi u kostruttivi mal-ġirien tagħna u l-pajjiżi l-oħra kollha. Dan jista' jsir fil-kuntest ta' ftehim maġġuri dwar ftehimiet ta' detenzjoni u limitazzjoni tal-armi permezz ta' Konferenza ġdida ta' Ħelsinki dwar is-Sigurtà Ewropea.
8. It-trasformazzjoni tan-NATO minn alleanza ta' difiża transatlantika għal alleanza ta' interessi globali ma' sħab fil-kontinenti kollha żżid it-tensjonijiet kemm mal-bqija tad-dinja kif ukoll fin-NATO. Il-pajjiżi tagħna jistgħu jippromwovu aħjar id-detenzjoni u s-sigurtà komuni jekk jippreservaw u jikkonsolidaw in-non-allinjament militari tagħhom u jiċħdu bl-istess mod il-ksur tal-liġi internazzjonali kull fejn iseħħ.
9. Is-sħubija fin-NATO tkompli ssaħħaħ l-influwenza tan-NATO fir-reġjun Nordiku. Ma rridux li l-istampa fuq naħa waħda tas-sitwazzjoni politika u militari miżbugħa minn think tanks affiljati man-NATO bħall-Kunsill Atlantiku u ċ-Ċentru tal-Komunikazzjoni Strateġika tan-NATO f’Riga (Stratcom) issir mifruxa fuq kollox, u lanqas rridu lil dawk li tikkritika lin-NATO u titkellem favur id-distenzjoni, id-diżarm, in-nuqqas ta’ allinjament u l-paċi li jkunu miżbugħin bħala trasportaturi ta’ diżinformazzjoni Russa.
10. Aħna niffaċċjaw it-theddida ta' kollass ekoloġiku u gwerra nukleari. Wasal iż-żmien li nqumu u nagħmlu l-almu tagħna għas-sopravivenza tal-umanità.
*****
1. Ulko- ja puolustuspolitiikan tärkein tehtävä on vähentää omaan maahan kohdistuvia uhkia tavalla, joka lisää kaikkien xebba turvallisuutta diplomatian ja tasavertaisen yhteistyön avulla.
2. Emme halua vahvistaa maailman jakautumista toisilleen vihamielisiin sotilaallisiin blokkeihin. Sen sijaan tarvitsemme enemmän liittoutumattomia maita, jotka harjoittavat itsenäistä ulkopolitiikkaa yhteisen turvallisuuden ja aseistariisunnan edistämiseksi.
3. Haluamme, että maamme liittyvät YK:n ydinaseiden kieltämistä koskevaan yleissopimukseen. Jäsenyys sotaan valmistautuvassa sotilasliitossa, jossa käytetään ydinaseita, toimisi päinvastaiseen suuntaan ja lisäisi riskiä siitä, että ydinaseita käytettäisiin maatamme vastaan tai naapurimaissamme. Jäsenyys velvoittaisi meidät Naton peruskirjan 5. artiklan nojalla osallistumaan sotilaallisesti, jos johonkin muuhun jäsenvaltioon hyökätään.
4. Nato on vuosikymmeniä käynyt sotaa rikkoen YK:n peruskirjan väkivallan kieltoa, joka on pienille valtioille tärkein turva suurvaltojen mielivaltaa vastaan. Esimerkkeinä voidaan mainita Jugoslavian pommitukset vuonna 1999 ja Libyan pommitukset vuonna 2011 xebba johtajien syrjäyttämiseksi vallasta. Olemme myös sitä mieltä, että Ruotsin ja Suomen osallistuminen Afganistanin sotaan oli ennakoitavissa oleva katastrofi, joka ei saa toistua. Haluamme, että maamme pysyvät erossa Naton sodista.
5. Sota ja asevarustelu ovat erittäin tuhoisia ilmaston ja ympäristön kannalta ja johtavat pakolaiskriiseihin. Pysyttelemällä erossa Natosta maamme voivat paremmin torjua ekologisen romahduksen uhkaa ja säilyttää samalla suuremman vapauden käyttää voimavarojamme rauhan rakentamiseen, kansanterveyteen ja kaikkien ihmisten hyvinvointiin.
6. Haluamme, että Ruotsi ja Suomi ryhtyvät määrätietoisesti luottamusta lisääviin toimiin, jotka vähentävät suurvaltojen jännitteitä lähialueillamme. Tällaisilla toimenpiteillä tarkoitamme puolueetonta raportointia kaikkien osapuolten näkökulmasta ja viholliskuvien luomisesta pidättäytymistä sekä riskien vähentämistä, kuten Suomen ehdotusta, jonka mukaytean transponder olisielent käykoneitean sotilas.
7. Ruotsin ja Suomen isäntämaasopimukset Naton kanssa ovat maidemme liittoutumisvapauden vastaisia. Haluamme, että isäntämaasopimus irtisanotaan ja että sen sijaan pyrimme rauhanomaisiin ja rakentaviin suhteisiin naapureidemme ja kaikkien muiden xebba kanssa. Tämä voidaan tehdä yhdessä sen kanssa, että Euroopan turvallisuutta käsittelevässä uudessa Helsingin konferenssissa päästään merkittävään ratkaisuun liennytyksestä ja aserajoitussopimuksista.
8. Naton muuttuminen transatlanttisesta puolustusliitosta maailmanlaajuisten intressien liittoumaksi, jolla on kumppaneita kaikilla mantereilla, lisää jännitteitä sekä muun maailman kanssa että Naton sisällä. Maamme voivat edistää paremmin rauhan rakentamista ja yhteistä turvallisuutta, jos ne säilyttävät ja lujittavat sotilaallisen liittoutumattomuutensa ja torjuvat samalla mittapuulla kansainvälisen oikeuden loukkaukset kaikkialla, misssäu.
9. Nato-jäsenyys vahvistaisi entisestään Naton vaikutusvaltaa Pohjoismaissa. Emme halua, Etta Natoon sidoksissa olevien ajatushautomoiden, kuten Atlantiku Councilin ja Riikassa sijaitsevan Naton strategisen viestintäkeskuksen (Stratcom), piirtämä yksipuolinen kuva poliittisesta ja sotilaallisesta tilanteesta leviää ainoana kaikkialle, emmekä halua, Etta Natoa kritisoivia ja liennytystä, aseistariisuntaa, liittoutumattomuutta ja rauhaa kannattavia leimataan venäläisen diżinformazzjoni levittäjiksi.
10. Meitä uhkaavat ekologinen romahdus ja ydinsota. On aika herätä ja tehdä parhaamme ihmiskunnan selviytymisen puolesta.
*****
1. Den viktigaste uppgiften för utrikes- och försvarspolitiken är att minska hot mot det egna landet på ett sätt som skapar trygghet i alla länder genom diplomati och samarbete på jämlika villkor.
2. Vi vill inte bidra till att stärka uppdelningen av världen i sinsemellan fientliga militärblock. I stället behövs fler alliansfria länder som för en självständig utrikespolitik för gemensam säkerhet och nedrustning.
3. Vi vill att våra länder ska ansluta sig till FN-konventionen om ett förbud mot kärnvapen. Medlemskap i en militärallians som rustar för krig med kärnvapen skulle gå i motsatt riktning och öka risken för att kärnvapen kommer till användning mot våra länder eller i våra närområden. Medlemskap skulle enligt artikel 5 i Nato-stadgan tvinga oss att delta militärt om någon hemm medlemsstat skulle angripas.
4. Nato har under de senaste decennierna fört krig i strid med FN-stadgans våldsförbud, det viktigaste skyddet för småstater mot stormakters godtycke. Bombningen av Jugoslavien 1999 och av Libyen 2011 för att jaga bort landets ledare från makten är sådana exempel. Vi anser också att Sveriges och Finlands deltagande i Afghanistankriget var en katastrof som kunde förutses, något som det gäller att inte upprepa. Vi vill att våra länder står utanför Natos krig.
5. Krig och upprustning är i hög grad klimat- och miljöförstörande och leder till flyktingkriser. Genom att hålla sig utanför Nato kan våra länder bättre bidra till att avvärja hotet om ett ekologiskt sammanbrott och samtidigt bevara större frihet att använda våra tillgångar till fredsbyggande, folkhälsa och alla mänäiskor.
6. Vi vill att Sverige och Finland målmedvetet vidtar förtroendeskapande åtgärder, som minskar spänningen mellan stormakterna i våra närområden. Med sådana åtgärder avser vi opartisk rapportering av alla sidors perspektiv och att avstå från att skapa fiendebilder, samt riskreducerande åtgärder såsom det finska förslaget om att militärflyg skall använda transpondrar.
7. Sveriges och Finlands värdlandsavtal med Nato står i strid med våra länders alliansfrihet. Vi vill att värdlandsavtalen sägs upp och att vi i stället strävar efter fredliga och konstruktiva relationer med våra grannar och alla andra länder. Det kan ske i samband med en större uppgörelse om avspänning och avtal om vapenbegränsingar med hjälp av en ny Helsingforskonferens om europeisk säkerhet.
8. Natos omvandling från transatlantisk försvarsallians till en allians med globala intressen med samarbetspartners på alla kontinenter ökar spänningarna både mot resten av världen och inom Nato. Våra länder kan bättre verka för avspänning och gemensam säkerhet om de bevarar och befäster sin militära alliansfrihet och med samma måttstock tar avstånd från brott mot folkrätten varhelst de sker.
9. Natomedlemskap skulle leda till en ytterligare förstärkning av Natos inflytande i Norden. Vi vill inte att den ensidiga bild av det politiska och militära läget som målas upp av Nato närstående tankesmedjor såsom Atlantic Council och NATO:s centre för strategisk kommunikation i Riga (Stratcom) ska bli allenarådande och inte och krillerar för Nato och krillerar avspänning, nedrustning, alliansfrihet och fred utmålas som bärare av rysk deinformation.
10. Vi står inför hot om ekologiskt sammanbrott och kärnvapenkrig. Det är dags att vakna upp och göra vårt bästa för mänsklighetens överlevnad.
Första undertecknanna av uttalandet från Sverige:
Tord Björk, pensionerad medlem i Lärarförbundet, medgrundare till Nätverket Folk och Fred, Huddinge.
Karin Utas Carlsson, pensionerad barnläkare, fil.dr.ped. (fredsundervisning), Jonstorp.
Per Abrahamsson, teknologie licentiat, medlem i Kvinnor för fred, Höör.
Bengt Berg, poeta, Torsby.
Eva Berlin, tidskriften Kommentar, Stokkolma.
Torbjörn Björlund, fd riksdagsledamot (V), Uppsala.
Olof Buckard, skriftställare, satiriker, Stokkolma.
Gunilla Bäckström, pensionerad arbetsterapeut, kontaktperson för Kvinnor u Svenska kyrkan/Luleå stift, Skellefteå.
Lars Drake, professur fd adjungerad, SLU, ordförande i Riksföreningen Nej, Östhammar.
Johan Ehrenberg, ġurnalist, författare och grundare till tidningen ETC
Erni Friholt, pensionerad lärare, biståndsarbetare, aktiv i fredsrörelsen på Orust, Stocken.
Ola Friholt, pensionerad lärare, biståndsarbetare, aktiv i fredsrörelsen på Orust, Stocken.
Per Gahrton, grön skribent, Lund.
Susanne Gerstenberg, medlem i Kvinnor för fred, Laholm.
Kemal Görgü, skådespelare, pedagog, familjeterapeut, ordförande för Artister för fred, Stokkolma
KG Hammar ärkebiskop emeritus, Svenska kyrkan och Kristna fredsrörelsen. Stokkolma.
Birgitta Hedström, psykolog, omställare och medgrundare till Nätverket Folk och Fred, Broddetorp
Lotta Hedström, ekofeminist och före detta språkrör för Miljöpartiet.
Birgitta Henriksson, pensionerat vårdbiträde, aktiv i klimatriksdagen och fågelskådare, Stokkolma
Hans F Hjälte, ġurnalist, aktiv i föreningen e-Folket, Solna.
Jens Holm riksdagsledamot Sverige, ordf trafikutskottet, ledamot EU-nämnden, klimatpolitisk talesperson (V).
Ianthe Holmberg, pensionerad lärare, ordförande SKV, Svenska kvinnors vänsterförbund.
Ann-Charlotte Hult, pensionerad läkare i allmänmedicin och skolläkare, Stokkolma.
Maximilian Isendahl, andelsjordbrukare och skogsägare, medlem i NordBruk, Marsätt.
Samuel Jarrick, operasångare och klimataktivist.
Harriet Johansson Otterloo, läkare, medlem i IKFF, Internationella kvinnoförbundet fred och frihet, Göteborg.
Jacob Johnson, fd riksdagsledamot (V), Uppsala.
Jea Jonsson, Tomelilla.
Eva Brita Järnefors, ġurnalista, författare, Stokkolma
Lennart Karlsson, amministratur tas-sistema tal-pensjoni, attivi i Extinction Rebellion, Uppsala.
Peter Lamming, miljöaktivist, Solna.
Eva Lund, mentalsköterska, ġurnalista, konstnär
Tomas Magnusson, tidigare ordförande i Svenska Freds och Skiljedomsföreningen, tidigare president tal-Uffiċċju Internazzjonali tal-Paċi.
Katarina Moberg, ġurnalista, redazzjoni ta' Kommentars, attivi f'Svensk-jemenitiska vänskapsföreningen, Stokkolma.
Mikael Nyberg, författare, Bagarmossen.
Jonas Ohlsson, civilingenjör, attiv u Extinction Rebellion, Örebro.
Mona Olsson, ordförande nomineringsgruppen ViSK Vänstern i Svenska kyrkan, Norrköping.
Brian Palmer, lektor Uppsala universitet, Stokkolma.
Thage G Peterson, tidigare talman i Sveriges Riksdag och statsråd i flera (s-)regeringar, bl a försvarsminister och justitieminister. Teolog. Nacka.
Anders Romelsjö, läkare, professur emeritu Stokkolma universitet och Karolinska institutet, Stokkolma.
Anne Rosberg, sjuksköterska, medlem i Kvinnor för fred, Höör.
Karin Schibbye, landskapsarkitekt, medlem i flera organisationer bl.a. Nej till Nato – men enbart aktiv i “lokala” frågor och verkar genom Hägerstens hembygdsförening och Barns utemiljö i staden (BUMS), Stokkolma.
Gudrun Schyman, kommunpolitiker, fredsaktivist, Simrishamn.
Valentin Sevéus, författare av fritidspolitiska böcker, Stokkolma.
Sören Sommelius, kulturskribent, författare, knuten till TFF i Lund, Helsingborg.
Jan Strömdahl, ordförande för Folkkampanjen mot kärnkraft och kärnvapen, Stokkolma
Gunilla Winberg, författare och översättare av afrikansk skönlitteratur, Stokkolma.
Jan Öberg, docent, direttör Transnationella Stiftelsen för Freds- och Framtidsforskning, TFF. Lund https://transnational.live
Ruben Östlund, filmregissör, Göteborg
Julkilausuman ensimmäiset allekirjoittajat Suomesta / Första undertecknarna av uttalandet från Finland:
Mikael Böök, pol mag, medlem av Finlands Fredsförbund, valt.maist. Suomen Rauhanliiton jäsen, Isnäs.
Mervi Grönfors, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, förskolepedagog, Tampere.
Marjatta Hanhijoki, kuvataiteilija, bildkonstnär, Helsinki.
Risto Isomäki, kirjailija, författare, Hanko.
Elias Krohn, Kulttuurivihkojen päätoimittaja, chefredaktör för Kulttuurivihkot, Helsinki.
Janne Länsipuro, luomuyrittäjä, ekoföretagare, Isnäs.
Claus Montonen, docent, medlem av Tekniken i livets tjänst, dosentti, Tekniikka elämää palvelemaan yhdistyksen jäsen, Helsingfors.
Naiset Rauhan Puolesta/ Kvinnor för fred, www.naisetrauhanpuolesta.org
Kai Nieminen, kirjailija, kääntäjä, författare, översättare, Loviisa.
Martti Nikumaa, maalari, målare, Kolari.
Helge Niva, lukion lehtori, gymnasielektor, Salla.
Hannes Nykänen, docent i filosofi, filosofian dosentti, Esbo.
Vesa Puuronen, sosiologu professur Oulun yliopisto, professur i sociologi, Uleåborgs universitet, Rovaniemi, Vanttauskoski
JP, Roos, sosiaalipolitiikan professur emeritus, professur emeritus i socialpolitik, Helsingfors.
Esko Seppänen, kansanedustaja 1987-1996, MEP 1996-2009, riksdagsman 1987-1996, MEP 1996-2009, Helsinki.
Tuula Sykkö, ammattikorkeakoulun lehtori, lektor i yrkeshögskola, Kemi.
Heikki Tervahattu, ekologisen ympäristö-suojelun dosentti emeritus, docent i ekologiskt miljöskydd emeritus, Parikkala.
Kerstin Tuomala, psikolog, medlem av Fredskämparna fil-Finlandja, psikologi, Suomen Rauhanpuolustajien jäsen, Kolari.
Marko Ulvila, tietokirjailija, kansalaisaktiivi, fackboksförfattare, medborgaraktiv, Tampere.
Thomas Wallgren, filosofie doktor, filosofie tohtori, Helsingfors.
Riikka Ylitalo, filosofian tohtori, opettaja, filosofie doktor, lärare, Helsinki.
3 Responses
Le għan-NATO.
Le għall-GWERRA.
Għandek assolutament raġun.
Le għan-NATO