Mitä nyt? – Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys: Webinaari 8


Kirjoittaja Tord Björk, 31. elokuuta 2022

Facebook-tapahtuma täällä.

Aika: 17:00 UTC, 18:00 Swe, 19:00 Fin.

Zoom Linkki Tässä.

Osallistu myös: Kansainvälinen solidaarisuustoimintapäivä Ruotsin kanssa 26

Ruotsi ja Suomi ovat matkalla Naton jäseniksi. Maat ovat aiemmin panostaneet maailman ympäristö- ja yhteisiin turvallisuuskysymyksiin, kuten esimerkiksi Tukholman ensimmäisellä YK:n ympäristökonferenssilla ja Helsingin sopimuksella. Ruotsin ja Suomen poliitikot haluavat nyt sulkea oven samankaltaisille historiallisille aloitteille, jotka kurovat umpeen pohjoisen ja etelän, idän ja lännen välisiä kuiluja. Molemmat maat ovat sulkemassa riveitään taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti muiden rikkaiden länsivaltioiden kanssa Linnoitus-Euroopassa.

Rauhan- ja ympäristöaktivistit Ruotsissa ja Suomessa vaativat nyt solidaarisuutta riippumattomille äänille maidemme rauhan puolesta, joka jatkaa enemmistön aikoinaan edistämää perintöä myös poliittisissa puolueissamme. Tarvitsemme tukea. Pyydämme osallistumaan kahteen toimintaan:

8. syyskuuta webinaari klo 18:00 Tukholma-Pariisin aikaa.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden seuraukset: Keskustelua siitä, mitä tapahtuu ja mitä voimme kansainvälisessä rauhan- ja ympäristöliikkeessä tehdä nyt. Kaiuttimet: Reiner Braun, toiminnanjohtaja, International Peace Bureau (IPB); David Swanson, toiminnanjohtaja, World BEYOND War (WBW); Lars Drake, Network People and Peace ja entinen puheenjohtaja, Ei NATOlle Ruotsi; Ellie Cijvat, pakolais- ja ympäristöaktivisti, entinen Friends of the Earth Swedenin puheenjohtaja (tbc); Kurdo Bakshi, kurditoimittaja; Marko Ulvila, rauhan- ja ympäristöaktivisti, Suomi; Tarja Cronberg, suomalainen rauhantutkija ja entinen Euroopan parlamentin jäsen, (tbc). Lisää ihmisiä pyydetään osallistumaan. Järjestäjät: Network for People and Peace, Ruotsi yhteistyössä IPB:n ja WBW:n kanssa.

26., Solidaarisuustoimintapäivä Ruotsin kanssa

Ruotsin liikkeet vaativat protesteja Ruotsin suurlähetystöissä ja konsulaateissa solidaariseksi riippumattomien rauhanäänien kanssa. Tänä päivänä Ruotsin parlamentti aukeaa vaalien jälkeen 11. syyskuuta samana päivänä kuin YK:n ydinaseiden lakkauttamispäivä.

Ruotsilla oli teollinen kapasiteetti hankkia omia atomipommeja 1950-luvulla. Vahva rauhanliike ajoi tämän sotilaallisen aseistuksen polvilleen. Sen sijaan Ruotsista tuli yksi tärkeimmistä ydinaseiden kieltämisen maista puolen vuosisadan ajan aina viime aikoihin asti, jolloin poliitikot alkoivat kuunnella Yhdysvaltoja, jotka painostivat Ruotsia muuttamaan politiikkaansa. Nyt Ruotsi on hakenut jäsenyyttä ydinvoimalle rakennettavaan sotilasliittoon. Siten maa on muuttanut suuntansa täysin. Rauhanliike jatkaa taistelua.

Aikaisempi liittoutumattomuuspolitiikka piti Ruotsin menestyksekkäästi poissa sodasta 200 vuoden ajan. Näin maasta tuli turvasatama myös muiden maiden sorretuille vähemmistöille. Tämäkin on nyt vaarassa. Turkki on painostanut Ruotsia karkottamaan 73 kurdia samalla kun Ruotsi neuvottelee Turkin kanssa Naton jäsenyydestä. Yhä enemmän keskinäistä ymmärrystä kehittyy sekä Kyproksen että Syyrian miehittämän maan kanssa. Network for People and Peace on tutkinut monia asioita, jotka osoittavat, kuinka NATO-maat yhdessä ruotsalaisten liike-elämän intressien kanssa muuttavat Ruotsin politiikkaa ja puuttuvat demokraattiseen päätöksentekoon kelpaamattomilla tavoilla.

Joten järjestäkää delegaatio tai protestitoiminta Ruotsia edustaviin paikkoihin maassanne ja osallistukaa solidaarisuuteen riippumattomien äänien kanssa, jotka jatkavat taisteluamme rauhan puolesta maan päällä ja rauhan puolesta. Ota kuva tai video ja lähetä se meille.

Ihmisten ja rauhan verkoston toiminta- ja viestintätoimikunta, Tord Björk

Lähetä tukesi ja suunnitelmasi osoitteeseen: folkochfred@gmail.com

Taustapohjamateriaali:

Ruotsin matka Natoon ja sen seuraukset

30. ELOKUUTA 2022

Kirjailija: Lars Drake

Vuoden aikana olemme nähneet Ruotsin politiikassa useita suuria muutoksia, erityisesti ulko- ja puolustuspolitiikkaan liittyviä. Jotkut niistä ovat uutisia, toisissa tapauksissa on tullut ilmi asioita, jotka ovat olleet käynnissä pitkään. Ruotsi on yhtä äkillisesti kuin dramaattisesti hakenut Naton jäsenyyttä – ilman merkittävää keskustelua – tämä on muodollisesti suuri muutos Ruotsin ulko- ja puolustuspolitiikassa. Kaksisataa vuotta liittoutumattomuutta on heitetty romukasaan.

Todellisuudessa muutos ei ole niin dramaattinen. Hiljainen liittyminen on ollut useita vuosikymmeniä. Ruotsilla on "isäntämaasopimus", jonka mukaan Nato voi perustaa maahan tukikohtia – tukikohtia, joita voidaan käyttää hyökkäyksiin kolmansiin maihin. Joidenkin Ruotsin sisämaahan äskettäin perustettujen rykmenttien yhtenä päätarkoituksena on turvata Naton joukkojen ja materiaalin kulku Norjasta Itämeren satamiin jatkokuljetuksia varten Itämeren yli.

Puolustusministeri Peter Hultqvist on usean vuoden ajan tehnyt kaikkensa tuodakseen Ruotsin lähemmäksi Natoa – ilman muodollista liittymistä. Nyt poliittinen laitos on hakenut jäsenyyttä – ja huolestuttavaa on, että se on alkanut majoittua Turkin johtajiin matkalla sisään. Turvallisuuspoliisin päällikön ehdotus PKK:n mielenosoitusten kieltämisestä on poliisiviranomaisen sekaantuminen demokraattisiin oikeuksiimme, jota ei voida hyväksyä.

On joitakin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, jotka liittyvät läheisesti Ruotsin matkaan Natoon. Ruotsi oli aiemmin maa, joka nousi ylös, kun YK päätti rauhanturvaoperaatioista. Viime vuosina Ruotsi on tehnyt enemmän yhteistyötä Naton tai yksittäisten NATO-maiden kanssa sotatoimissaan useissa maissa.

Ruotsi oli YK:n ydinasekiellon liikkeellepaneva voima. Myöhemmin Yhdysvallat varoitti Ruotsia allekirjoittamasta sopimusta, jonka on nyt ratifioinut 66 maata. Ruotsi kumarsi Yhdysvaltain uhkauksen ja päätti olla allekirjoittamatta.

Ruotsi antaa suuria taloudellisia avustuksia Atlantic Councilille, "ajatushautomolle", joka edistää Yhdysvaltojen johtamaa maailmanjärjestystä. Tämä kerrotaan organisaation tarkoitusta koskevassa tekstissä, joka on ensimmäisten joukossa nähtävissä sen verkkosivuilla. He ja monet Natossa haluavat puhua "sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä", jota rikkaat maat USA:n johdolla haluavat juuri – se on YK:n peruskirjan sääntöjen vastaista. Ruotsin ulkopolitiikka on nyt yhä enemmän korvaamassa YK:n perusnäkemystä suvereeneista valtioista, jotka eivät saa hyökätä toisiaan vastaan ​​"sääntöpohjaisella maailmanjärjestyksellä" osana ajautumista pois demokraattisesti vakiintuneesta kansainvälisestä oikeudesta. Peter Hultqvist käytti termiä "sääntöpohjainen maailmanjärjestys" jo vuonna 2017. Ruotsi rahoittaa ministeriön apurahalla Atlantic Councilin Pohjois-Euroopan johtajaa Anna Wieslanderia, joka oli aiemmin muun muassa asevalmistaja SAAB:n johtaja. Ulkomaanasiat. Tämä veronmaksajien rahojen epäilyttävä käyttö on osa lähentymistä Natoon.

Ruotsin parlamentti on parhaillaan muuttamassa lehdistönvapauslakia ja sananvapautta koskevaa perustuslakia. Perustuslakivaliokunnan mukaan: "Ehdotus tarkoittaa muun muassa sitä, että ulkomaanvakoilu ja ulkomaanvakoilun taustalla olevat salaisen tiedon luvaton käsittelyn muodot ja laiminlyönti salaisissa tiedoissa on kriminalisoitava rikoksina kansalaisvapautta vastaan. lehdistö ja sananvapaus."

Jos lakia muutetaan, siitä voidaan määrätä enintään 8 vuoden vankeusrangaistus henkilöille, jotka julkaisevat tai julkistavat tietoa, joka voi vahingoittaa Ruotsin ulkomaisia ​​kumppaneita. Tavoitteena on varmistaa, että Ruotsissa ei voida julkaista sotilaallista yhteistyötä tekemiemme maiden luottamuksellisia asiakirjoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jonkun Ruotsin kumppanin kansainvälisissä sotilasoperaatioissa tekemien kansainvälisen oikeuden rikkomusten paljastamisesta voi tulla rangaistava teko. Lainmuutos on vaatimus mailta, joiden kanssa Ruotsi käy sotaa. Tämäntyyppinen sopeutuminen liittyy suoraan siihen, että Ruotsi on siirtymässä yhä tiiviimpään yhteistyöhön Naton kanssa. Lakimuutoksen vahvana liikkeellepanevana voimana on se, että kyseessä on luottamus – Naton luottamus Ruotsiin.

Swedish Civil Contingency Agency (MSB) tekee yhteistyötä Atlantic Councilin kanssa. Atlantic Councilin julkaisemassa raportissa, jota rahoittaa MSB ja jossa Anna Wieslander toimittajana ja kirjoittajana puolustaa yksityisen ja julkisen yhteistyön puolesta. Se on vain yksi esimerkki tällaisesta yhteistyöstä, Länsi-Meksikossa sijaitseva turistikohde koralliriuttojen pelastamiseksi. Nato otti vuonna 2021 käyttöön raportin ajatusten mukaisen ilmastopolitiikan. Ruotsin panos Naton laajentumisen ja maailmanvallan vahvistamisessa uusille alueille on toinen merkki siitä, että olemme siirtymässä pois YK:sta länsivaltojen ohjaamaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Osa Yhdysvaltain johtamaa maailmaa edustavien voimien vahvistamisprosessia on yritys vaientaa Ruotsin rauhan- ja ympäristöliikkeet. Ruotsin Yrittäjien keskusliiton rahoittama propagandajärjestö Frivärld on ottanut johtoon yhdessä maltillisten ja samanmielisten kanssa. Suomen, Britannian ja USA:n rahoittamilla oletettavasti puolueettomilla aloitteilla onnistuttiin hiljentämään Aftonbladet väärillä väitteillä "venäläisten narratiivien" levittämisestä. Aftonbladet oli aiemmin osittain itsenäinen ääni. Nyt kaikki suuret ruotsalaiset sanomalehdet edistävät länsimaista maailmankuvaa esimerkiksi Naton suhteen. Myös Atlantic Council on ollut mukana tässä. Yksi esimerkki on ruotsalaisen kirjailijan Frivärldiin linkitetty julkaisu, joka sisältää useita vääriä lausuntoja Ruotsin ihmisistä ja poliittisista puolueista. Publicisti, Pohjois-Euroopan johtaja ja kirjoittaja viittaavat toisiinsa, mutta kukaan ei ota vastuuta. Ruotsissa ei ole mahdollista nostaa syytteeseen valheita, jotka on suunnattu parlamenttipuolueiden, ympäristö- ja rauhanliikkeen ja yksittäisten ruotsalaisten mustamaalaamiseen, kun mustamaalaukseen on käytetty ulkomaisen järjestön palkkaamaa henkilöä, jolla ei ole ruotsalaista julkaisulupaa.

Onnettomuudet tulevat harvoin yksin.

Lars Drake, aktiivisesti Folk och Fred (Ihmiset ja rauha)

Linkit:

Kremlin Troijan hevoset 3.0

https://www.atlanticcouncil.org/in-depth-research-reports/report/the-kremlins-trojan-hevoset-3-0/

Transatlanttinen toimintasuunnitelma kotimaan turvallisuudesta ja kestävyydestä COVID-19:n ulkopuolella

https://www.atlanticcouncil.org/wp-content/uploads/2021/05/A-Transatlantic-Agenda-for-Kotimaa-turvallisuus-ja-Resilience-Beyond-COVID-19.pdf

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Muutosteoriamme

Kuinka lopettaa sota

Siirry rauhanhaasteeseen
Sodanvastaiset tapahtumat
Auta meitä kasvamaan

Pienet avunantajat pitävät meidät liikkeellä

Jos valitset toistuvan lahjoituksen vähintään 15 dollaria kuukaudessa, voit valita kiitoslahjan. Kiitämme toistuvia lahjoittajiamme verkkosivuillamme.

Tämä on tilaisuutesi kuvitella uudelleen a world beyond war
WBW-kauppa
Käännä mille tahansa kielelle