Kirjailija: Mikael Böök World BEYOND WarMarraskuuta 22, 2021
Strategiaopettaja Stefan Forss väittää Helsinki-lehdessä Hufvudstadsbladet että Venäjä valmistelee hyökkäystä Ukrainaan.
Siltä se näyttää.
Jos näin on, Venäjä vastaa Yhdysvaltojen ja Ukrainan hallitusten valmistautumiseen integroida Ukraina lopullisesti Yhdysvaltain maailmanimperiumiin, mikä saattaa päätökseen 1990-luvun jälkipuoliskolla alkaneen lännen sotilaallisen etenemisen Venäjää vastaan.
Forss uskoo edelleen, että "inhottava pakolaiskriisi EU:n ja Naton rajoilla Puolassa ja Liettuassa . . . näyttää venäläisen huijausoperaation piirteitä, maskirovka”, joka on toinen tapa laittaa kaikki syy rajoilla tapahtuvaan Putiniin.
Suuren sotilaallisen konfliktin riski on valitettavasti kasvanut meidän osassa maailmaa samaan aikaan, kun sotilaspoliittiset jännitteet ovat kärjistyneet Aasiassa, ei vähiten Taiwanin tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä. Tuhansien siirtolaisten käyttö pelinauhoina herättää oikeutettua inhoa, mutta mitä tunteita Ukrainan 45 miljoonan ja Taiwanin 23 miljoonan asukkaan käyttö pelimerkkinä herättää geopoliittisessa pelissä?
Ehkä tämän ei pitäisi johtaa tunteiden purkauksiin ja syytöksiin, vaan sen pitäisi olla ajatuksia herättävää.
Kylmä sota ei päättynyt Neuvostoliittoon. Se jatkuu, vaikkakin enemmän orwellilaisessa geopoliittisessa muodossa kuin ennen. Nyt siinä on kolme maailmanlaajuista puoluetta aivan kuten "Eurasia, Oseania ja Itä-Aasia" Orwellin "1984". Myös propaganda, "hybriditoimet" ja kansalaisten valvonta ovat dystopiaa. Tulee mieleen Snowdenin paljastukset.
Kylmän sodan pääasiallinen syy on, kuten ennenkin, ydinasejärjestelmät ja niiden jatkuva uhka ilmastolle ja elämälle maan päällä. Nämä järjestelmät ovat muodostaneet ja muodostavat edelleen "kylmän sodan syvän rakenteen". Lainaan ilmaisun historioitsija EP Thompsonilta ja toivon näin muistuttavani polun valinnasta, joka saattaa vielä olla meille avoin. Voimme yrittää käyttää YK:ta ja kansainvälistä lainsäädäntöä alustanamme ydinasejärjestelmien lakkauttamiseksi. Tai voimme jatkaa kylmän sodan ajamista ydinkatastrofiksi suurvaltasuhteiden ylikuumenemisen vuoksi tai vahingossa.
Modernia, laajentunutta Euroopan unionia ei ollut vielä olemassa kylmän sodan ensimmäisen vaiheen aikana. Se syntyi vasta 1990-luvulla, kun ihmiset toivoivat, että kylmä sota olisi vihdoin jäänyt historiaan. Mitä se tarkoittaa EU:lle, että kylmä sota on edelleen käynnissä? Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa EU-kansalaiset jakautuvat kolmeen puolueeseen. Ensinnäkin ne, jotka uskovat, että Yhdysvaltain ydinsateenvarjo on mahtava linnoituksemme. Toiseksi ne, jotka haluavat uskoa, että Ranskan ydinvoimat voivat olla tai tulevat olemaan mahtava linnoituksemme. (tämä idea ei todellakaan ollut vieras de Gaullelle, ja sen on viimeksi esittänyt Macron). Lopuksi mielipide, joka haluaa ydinasettoman Euroopan ja EU:n, joka noudattaa YK:n ydinaseiden kieltosopimusta (TPNW).
Jokainen, joka kuvittelee, että kolmatta mielipidelinjaa edustaa vain muutama EU-kansalainen, erehtyy. Suurin osa saksalaisista, italialaisista, belgialaisista ja hollantilaisista haluaa poistaa Yhdysvaltain ydintukikohdat omien NATO-maidensa alueilta. Julkinen tuki Euroopan ydinaseriisunnalle ja YK:n yleissopimukseen liittymiselle on vahvaa myös muualla Länsi-Euroopassa, ei vähiten Pohjoismaissa. Tämä koskee myös Ranskan ydinasevaltiota. Tutkimus (IFOP:n vuonna 2018 tekemä) osoitti, että 67 prosenttia ranskalaisista haluaa hallituksensa liittyvän TPNW:hen, kun taas 33 prosenttia oli sitä mieltä, että sen ei pitäisi liittyä. Itävalta, Irlanti ja Malta ovat jo ratifioineet TPNW:n.
Mitä tämä kaikki merkitsee EU:lle toimielimenä? Tämä tarkoittaa, että EU:n on oltava rohkea ja tultava ulos kaapista. EU:n on uskallettava poiketa kylmän sodan vastustajien nykyiseltä tieltä. EU:n on nojauduttava perustajansa Altiero Spinellin näkemykseen, jonka mukaan Eurooppa on riisuttava ydinaseesta (jonka hän esitteli artikkelissa "Atlantin sopimus tai Euroopan yhtenäisyys". Ulkomaanasiat nro 4, 1962). Muuten unioni hajoaa samalla kun kolmannen maailmansodan riski kasvaa.
YK:n ydinaseiden kieltosopimukseen liittyneet valtiot kokoontuvat pian ensimmäistä kertaa sen tammikuun voimaantulon jälkeen. Kokous on tarkoitus pitää Wienissä 22.-24. maaliskuuta 2022. Entä jos Euroopan komissio ilmaisi tukensa? Tällainen strateginen liike EU:lta olisi todella tuore! Vastineeksi EU ansaitsisi jälkikäteen sen rauhanpalkinnon, jonka Nobel-komitea myönsi unionille liian aikaisin vuonna 2012. EU:n on uskallettava tukea YK:n yleissopimusta. Ja Suomen on uskallettava antaa EU:lle pieniä sysäyksiä siihen suuntaan. Kaikki elonmerkit taistelussa kylmää sotaa vastaan olisivat tervetulleita. Minimaalinen elonmerkki olisi Ruotsin tapaan ottaa tarkkailijan asema ja lähettää tarkkailijoita Wienin kokoukseen.
Yksi vastaus
Kuunnellessani äskettäin tohtori Helen Caldicottin haastattelun maailman tilasta WBW-sivustolla, saan mieleeni, kuinka monille eurooppalaisille oli 1980-luvulla selvää, että Yhdysvallat halusi taistella kolmatta maailmansotaa maaperällä ja muiden maiden vesillä niin paljon kuin mahdollista. Sen geopoliittinen/valta-eliitti oli harhaanjohtava, kuten vielä nykyäänkin, että se jotenkin selviäisi paremmin! Toivotaan, että EU:n johtajuus tulee järkiinsä!