Aseistariisunnan umpikujasta purkaminen ja VI artiklan velvoitteiden täytäntöönpano

Kansalaisjärjestöjen lausunto vuoden 2026 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin toista valmistelukokousta varten 
By Asevalvontayhdistys, Heinäkuu 23, 2024
Toimittaja Daryl G. Kimball Arms Control Associationista
(Lataa PDF)

Maailmanlaajuisen ydinsulku- ja aseriisuntajärjestelmän menestys ja yhteiset ponnistelumme ydinkatastrofin estämiseksi ovat aina perustuneet tehokkaaseen vuoropuheluun ja diplomatiaan ydinasevaltioiden välillä ydinaseiden roolin, lukumäärän ja näkyvyyden vähentämiseksi yhdistettynä tehokkaaseen johtamiseen ja painostukseen. ydinasevaltiot voivat toteuttaa toimia ydinsulkusopimuksen ydinaseriisunta-aloitteiden parissa.

Mutta yli kymmeneen vuoteen ydinsulkusopimuksen viisi ydinasevaltiota eivät ole onnistuneet ryhtymään aseistariisumiseen ja täyttämään ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaisia ​​keskeisiä sitoumuksiaan, ja ne kuluttavat kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa modernisoida, päivittää ja joissakin tapauksissa laajentaa tappavia ydinarsenaalejaan ikään kuin he aikoisivat pitää ydinaseita loputtomiin.

Nykyään, vaikka ydinaseettomat valtiot pyrkivät aktiivisesti edistämään ydinaseriisuntaa, myös ydinaseiden kieltosopimuksen kautta, ydinasevaltioiden välillä ei ole vakavaa vuoropuhelua, vaan kaikki näyttävät kasvavan riippuvaisuudesta ydinaseisiin. jopa uhkaavat mahdollista ydinkäyttöä. Ydinvaarat kasvavat. Mikään ydinsulkusopimuksen ydinasevaltio ei voi uskottavasti väittää täyttävänsä ydinsulkusopimuksen mukaisia ​​aseriisuntavelvoitteitaan. Tämän seurauksena ydinsulkusopimuksen elinkelpoisuus ja maailmanlaajuinen rauha ja turvallisuus ovat vakavassa vaarassa.

Kuten YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi a erikoisviesti 7. kesäkuuta: "Ihmiskunta on veitsen terällä. Ydinaseen käytön riski on saavuttanut korkeuksia, joita ei ole nähty kylmän sodan jälkeen. Valtiot osallistuvat laadulliseen asevarusteluun. Ydinkiristys on ilmaantunut uudelleen ja jossain piittaamattomasti uhkaavalla ydinkatastrofilla.

"Sillä välin", hän sanoi, "järjestelmä, joka on suunniteltu estämään ydinaseiden käyttö, testaus ja leviäminen, heikkenee. [Me] tarvitsemme aseistariisuntaa nyt. Kaikkien maiden on tehostettava, mutta ydinasevaltioiden on näytettävä tietä."

Olemme samaa mieltä. Jos aiomme korjata ydinsulkusopimuksen ja estää uuden ydinasekilpailun, tai mikä vielä pahempaa, toiminnan aika on tässä ja nyt.

Aseistariisuntavaje ja uuden asekilpailun riski

Vuodesta 2013 lähtien, jolloin Venäjä kieltäytyi neuvotteluista syvemmistä ydinaseleikkauksista Washingtonin kanssa, molemmilla hallituksilla, joilla on suurimmat ydinasearsenaalit - jotka muodostavat noin 90 prosenttia maailman kokonaissumma — ovat haukkuneet ja viivytelleet uusia aseriisuntaneuvotteluja eivätkä ole onnistuneet ratkaisemaan kiistoja onnistuneista asevalvontasopimuksista, jotka ovat auttaneet lieventämään jännitteitä ja vähentämään ydinriskejä.

Vuoden 1987 INF-sopimus on poissa, ja viimeinen jäljellä oleva sopimus, joka rajoittaa maailman kahta suurinta ydinasearsenaalia, vuoden 2010 uusi strategisten aseiden vähentämissopimus, päättyy alle 561 päivän kuluttua.

Valitettavasti Venäjän laittomasta hyökkäyksestä Ukrainaan on tullut Kremlin kyyninen tekosyy oikosulkea mielekkäät diplomatian kanavat, jotka voisivat vähentää ydinriskiä ja tehostaa keskinäistä yhteistyötä ydinaseiden aiheuttamien yhteisten uhkien suhteen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistaiseksi kieltäytynyt ottamasta yhteyttä Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallintoon vuoden 2023 tarjouksensa keskustella "ilman ennakkoehtoja" uudesta ydinasevalvonnasta puitteet estääkseen rajoittamattoman ydinasekilpailun.

Ilman Yhdysvaltojen ja Venäjän uutta yhteisymmärrystä olla rakentamatta arsenaaliaan nykyisen 1,550 XNUMX ydinkärjen New START -rajan yli pitkän kantaman ohjuksiin ja pommikoneisiin, molemmat osapuolet voisivat teoriassa kaksinkertainen nykyiseen strategiaansa verrattuna ydinasearsenaalit noin kahden vuoden sisällä lataamalla lisää taistelukärkiä, joita pidetään reservissä olemassa olevissa ohjus- ja pommikonejärjestelmissä.

Samaan aikaan Kiina on pyrkinyt kasvattamaan nopeasti pienempiä, mutta silti tappavia ydinjoukkojaan, jotka riippumattomat tutkijat arvioivat koostuvan noin 310 taistelukärjestä pitkällä kantaman ohjuksia ja ehkä 500 yhteensä, ja avoimen lähdekoodin tiedot osoittavat, että Kiinan ydinvoiman koko saattaa kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Valitettavasti, Kiina on muodollisesti ja julkisesti hylännyt Yhdysvaltojen tarjoukset jatkokeskusteluista ydinriskien vähentämiseen ja asevalvontakysymyksiin.

Yhdysvaltain korkeat virkamiehet ovat sanoneet, että: "...meidän ei tarvitse lisätä ydinjoukkojamme vastaamaan kilpailijoitamme yhteen tai ylittääkseen niiden kokonaismäärän, jotta ne onnistuisi luopumaan."

Mutta a Valkoisen talon vanhempi virkamies sanoi myös 7. kesäkuuta että: "Ilman muutosta vastustajaarsenaalien liikeradassa, saatamme saavuttaa tulevina vuosina pisteen, jossa vaaditaan lisäystä nykyiseen käyttöön." Olemme eri mieltä ja hylkäämme tällaisen puheen haitallisena ja tarpeettomana.

Vain murto-osan käyttö nykyisestä ydinarsenaalista johtaisi ennennäkemättömään maailmanlaajuiseen joukkotuhoon. Kierteisen ydinjännitteen kierteen pysäyttäminen on kaikkien kansakuntien etujen mukaista.

Lisäksi ydinsulkusopimuksen (NPT) VI artiklan mukaan Venäjällä ja Yhdysvalloilla sekä Kiinalla, Ranskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeudellinen velvollisuus "jatkaa vilpittömässä mielessä neuvotteluja tehokkaista toimenpiteistä, jotka liittyvät ydinsulkusopimuksen lopettamiseen. ydinasekilpailun varhaisessa vaiheessa ja ydinaseriisuntaan." Sopimus ei vapauta heitä VI artiklan mukaisista velvoitteistaan, koska he tuntevat olevansa jostain syystä epäkunnioituneita tai epäoikeudenmukaisia.

Kieltäytyminen osallistumasta neuvottelupöytään yhdistettynä vielä suuremman ydintuhokapasiteetin rakentamiseen rikkoo tätä ydinsulkusopimuksen perusperiaatetta.

Muita tärkeitä ydinsulku- ja aseriisuntasopimuksia jätetään huomiotta tai pidetään itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi vuoden 1996 CTBT on käytännössä lopettanut ydinkokeet, mutta Kiina, Yhdysvallat ja kuusi muuta valtiota eivät ole ratifioineet ja ovat viivytelleet sopimuksen muodollista voimaantuloa. Ja nyt Venäjä, kielteisenä ja kyynisenä yrityksenä heijastaa Yhdysvaltojen kantaa, on perunut sopimuksen ratifioinnin.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiomme, jotka edustavat miljoonia ääniä eri puolilla maailmaa, kutsuvat jokaista valtuuskuntaa tässä konferenssissa painostamaan ydinsulkusopimuksen ydinaseviikon jäseniä kunnioittamaan ja nopeuttamaan ydinsulkusopimuksen aseriisuntavelvoitteidensa täytäntöönpanoa ja täyttämään yhteisen sitoumuksenne, joka on annettu konferenssissa. 1995 ydinsulkusopimuksen tarkistus- ja laajennuskonferenssi, saavuttaa "ydinaseiden täydellinen eliminointi".

Erityisesti, kun valmistaudut vuoden 2026 tarkistuskonferenssiin, kehotamme kaikkia sopimusvaltioita kokoontumaan seuraavien ensisijaisten toimintavaiheiden ympärille:

1. Vaadi, että Yhdysvallat ja Venäjän federaatio palaavat välittömästi ydinasevalvontaa ja aseriisuntaa koskevaan neuvottelupöytään, panevat täysin New STARTin mukaiset velvoitteensa ja sopivat uusista järjestelyistä ydinarsenaaliensa rajoittamiseksi ja vähentämiseksi ennen kuin New START päättyy. Moskovan ja Washingtonin tulisi vähintäänkin tehdä yksinkertainen kahdenvälinen sopimus, jonka mukaan kumpikaan osapuoli ei saa lisätä sijoitettujen strategisten ydinaseiden määrää yli 1,550 XNUMX sijoitettua strategista ydinkärkeä koskevaa New START-kattoa ennen kuin ne voivat tehdä kattavamman puitesopimuksen tai joukko sopimuksia tappavien ydinasearsenaaliensa rajoittamiseksi ja vähentämiseksi.

   Niin kauan kuin Venäjä ja Yhdysvallat sopivat rajoittavansa strategisia ydinasearsenaaliaan ja neuvottelevat uudesta ydinaseiden vähentämiskehyksestä, ydinsulkusopimuksen muiden ydinasevaltioiden, Kiinan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan, tulisi sitoutua jäädyttämään ydinaseet. ydinasearsenaalien kokonaiskoko ja halkeamiskelpoisten aineiden tuotannon pysähtyminen.

   Tällainen järjestely vähentäisi vaarallista ydinkilpailua ja loisi tilaa intensiivisemmille ja laajemmille asevalvonta- ja aseriisuntaneuvotteluille, ei vain Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, vaan myös Kiinan, Ranskan ja Britannian välillä.

2. Kehottaa kaikkia viittä ydinsulkusopimuksen ydinasevaltiota aloittamaan vakavan korkean tason vuoropuhelun, joka johtaa yhteiseen sitoumukseen olla käyttämättä ydinaseita tai uhata niillä ja sopimaan, ettei yksikään ole ensimmäinen, joka käyttää ydinaseita mikä tahansa syy.

   Huomioimme, että aiemmin tänä vuonna Kiinan korkeat virkamiehet ehdottivat että näiden viiden pitäisi "neuvotella ja tehdä sopimus siitä, ettei ydinaseita käytetä ensimmäistä kertaa toisiaan vastaan", ja panemme merkille, että Kiina julkaisi työpaperi aiheesta aikaisemmin tässä kuussa. Vastauksena ajatukseen a seniorU.S. virkamies sanoi huhtikuussa "Jos he haluavat osallistua keskusteluun monista kysymyksistä, joita heidän ehdotuksensa, jota ei käytetä ensimmäistä kertaa, nostaa esiin, otamme yhteyttä."

   Lisäksi viiden ydinsulkusopimuksen ydinasevaltion tulisi harkita, kuinka saattaa ajan tasalle, panna täytäntöön ja monenvälistää vuoden 1973 Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen ydinsodan ehkäisysopimus, joka lupaa, että ne " pidättäytyvät uhkailusta tai voimankäytöstä toista sopimuspuolta vastaan , toisen osapuolen liittolaisia ​​ja muita maita vastaan ​​olosuhteissa, jotka voivat vaarantaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden." Se edellyttää, että "jos milloin tahansa on olemassa ydinkonfliktin vaara, [kumpikin osapuoli] ryhtyy välittömästi kiireellisiin neuvotteluihin... tämän riskin välttämiseksi".

   Tällainen vuoropuhelu olisi myöhässä tapa toteuttaa ydinsulkusopimuksen viiden ydinasevaltion tammikuussa 2022 antama yhteinen julkilausuma, jonka mukaan "ydinsotaa ei voida voittaa eikä sitä saa koskaan käydä". Nämä ja muut ydinalan riskien vähentämistoimenpiteet eivät kuitenkaan voi poistaa jännitteitä, jotka voivat johtaa ydinsotaan, ne eivät voi poistaa ydinpelotepolitiikan luontaisia ​​vaaroja eivätkä estää laadullisen ja määrällisen ydinasekilpailun vaarallisia muotoja.

3. Tuomitsee ydinkäytön uhkaukset "kiellettynä" ja laittomina. Tuomitsemme joidenkin ydinasevaltioiden johtajien viimeaikaiset uhkaukset, jotka korostavat niiden valmiutta käyttää ydinaseita. Kaikki uhka ydinaseiden käytöstä milloin tahansa ja missä tahansa tilanteessa on erittäin vaarallista ja täysin mahdotonta hyväksyä.

   Kutsumme tähän konferenssiin, kuten TPNW:n sopimusvaltioiden ensimmäinen kokous teki vuonna 2022 yksimielinen poliittinen lausunto julistaa, että "...kaikki ydinaseiden käyttö tai uhkailu on kansainvälisen oikeuden, mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan" vastaista, ja "tuomitsemaan yksiselitteisesti kaikki ydinuhat, olivatpa ne nimenomaisia ​​tai implisiittisiä ja riippumatta olosuhteet."

4. Kehotamme myös kaikkia ydinsulkusopimuksen osapuolina olevia valtioita olemaan rakentavasti vuorovaikutuksessa TPNW:n kanssa ja jos ne eivät ole vielä tehneet niin, liittymään TPNW:hen, joka on täydentävä lähestymistapa, joka vahvistaa ydinaseiden vastaisia ​​tabuja, vahvistaa ydinsulkusopimusta ja luo lisäreittejä ydinasearsenaalien todennettavuuden rajoittamiseen, vähentämiseen ja lopulta poistamiseen.
5. Kehottaa kaikkia aseistariisuntakonferenssin jäseniä hyväksymään työsuunnitelman, joka mahdollistaa neuvottelut kattavasta halkeamiskelpoisten aineiden käytön lopettamista koskevasta sopimuksesta ja ydinaseettomien valtioiden oikeudellisesti sitovista negatiivisista turvallisuustakuista ydinhyökkäystä vastaan. Päätös 14. kesäkuuta perustaa näitä ja muita aiheita käsitteleviä sivuelimiä oli myönteinen, mutta pieni askel eteenpäin, joka ei riitä.
6. Vahvistavat yhdessä tukensa tosiasiallinen keskeyttää ydinkokeet ja kehottaa jäljellä olevia yhdeksää ydinsulkusopimusta pidättelevää valtiota ryhtymään konkreettisiin toimiin ennen vuoden 2026 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssia CTBT:n ratifioimiseksi. Viideltä ydinsulkusopimuksen ydinasevaltiolta viimeinen lausunto CTBT:n tueksi annettiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2310 muodossa syyskuusta 2016. Sillä välin ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioiden tulee vaatia ydinasevaltioita pidättymään uhkailusta. jatkamaan ydinkokeita ja painostamaan niitä aktiivisesti sopimaan uusista teknisistä toimenpiteistä luottamuksen lisäämiseksi siihen, että kaikki meneillään olevat ydinkokeet heidän entisillä testipaikoillaan ovat täysin nollatuottoisen CTBT:n mukaisia.

Työtä näiden ja muiden aseistariisuntatavoitteiden edistämiseksi on jatkettava paljon tämän kokouksen jälkeen, ja sitä on jatkettava YK:n yleiskokouksessa, YK:n turvallisuusneuvostossa ja korkeimmalla tasolla kahden- ja monenvälisissä kokouksissa ja sen jälkeen.

Kaikki ydinaseet tekevät meistä kaikista vähemmän turvallisia. On välttämätöntä siirtyä turvallisempaan polkuun aseistariisuntadiplomatian kautta. Kiitos huomiostasi.

Ystävällisin terveisin,

Daryl G. Kimball, toiminnanjohtaja, Arms Control Association

Melissa Parke, toiminnanjohtaja, kansainvälinen ydinaseiden lakkauttaminen

Rebecca Eleanor Johnson, Dr. Director, Acronym Inst. aseistariisuntadiplomatian puolesta

Peter Wilk, MD, hallintojohtaja, Back from the Brink Coalition (USA)

Thomas Countryman, entinen Yhdysvaltain apulaisulkoministeri kansainvälisestä turvallisuudesta ja asevalvonnasta, hallituksen puheenjohtaja, Arms Control Association

Oliver Meier, politiikka- ja tutkimusjohtaja European Leadership Networkissa*

Hans Kristensen, johtaja, ydintietoprojekti, Federation of American Scientists, ja associate senior Fellow, SIPRI*

Götz Neuneck, Prof. Dr. rer. nat., puheenjohtaja, Federation of German Scientists (VDW)*

Bridget Moix, kansallisen lainsäädännön ystäväkomitean pääsihteeri

John Holum, entinen Yhdysvaltain asevalvonnan aseidenriisuntaviraston johtaja ja ACDA:n alivaltiosihteeri asevalvonnasta ja kansainvälisestä turvallisuudesta

John Hallam, People for Nuclear Armament, Human Survival Project (Australia)

Bernard Norlain, General dare aérienne (2S), puheenjohtaja, Marc Finaud, varapuheenjohtaja, ja Blaise Imbert, rahastonhoitaja, Initiatives pour le Désarmement Nucléaire (IDN)

Ulrich Kühn, Hampurin yliopiston rauhantutkimuksen ja turvallisuuspolitiikan instituutin aseidenvalvonta- ja uusien teknologioiden ohjelman johtaja*

Tobias Fella, Dr., projektipäällikkö, Challenges to Deep Cuts, Hampurin yliopiston rauhantutkimuksen ja turvallisuuspolitiikan instituutti (IFSH)*

Lucian Bumeder, tutkija, Hampurin yliopiston rauhantutkimuksen ja turvallisuuspolitiikan instituutti (IFSH)*

Margaret Beavis, tohtori, yhteispuheenjohtaja, kansainvälinen ydinaseiden lakkauttamista koskeva kampanja, Australia

Jean-Marie Collin, johtaja, kansainvälinen ydinaseiden lakkauttamista koskeva kampanja, Ranska

Michael Christ, pääjohtaja, International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW), ja Chuck Johnson, johtaja, IPPNW-Geneven yhteystoimisto

Hideo Asano, sihteeristö, Japanin ydinaseiden lakkauttamista koskeva kampanja

Yayoi Tsuchida, apulaispääsihteeri, Japanin atomi- ja vetypommien vastainen neuvosto

Angela Kane, entinen YK:n alipääsihteeri ja aseidenriisuntaasioiden korkea edustaja

David Cortright, emeritusprofessori, Kroc Institute for International Peace Studies, Notre Damen yliopisto*

Deepshikha Vijh, ydinpolitiikan lakimieskomitean pääjohtaja

Francesco Lenci, eläkkeellä oleva kansallisen (Italia) tutkimusneuvoston (CNR) tutkimusjohtaja ja nykyinen tutkija

Benetick Kabua Maddison, toiminnanjohtaja, Marshallese Educational Initiative

Aaron Tovish, vanhempi neuvonantaja, NoFirstUse Global*

Jay Coghlan, pääjohtaja, Nuclear Watch New Mexico

Valeriia Hesse, ulkomainen stipendiaatti, Odesa Center for Nonproliferation (OdCNP)

Bill Kidd MSP, yhteispuheenjohtaja, parlamentaarikot ydinsulku- ja aseriisunnasta (PNND), Skotlannin parlamentti*

Kevin Martin, puheenjohtaja, Peace Action

Akira Kawasaki, toimeenpanevan komitean jäsen, Peace Boat (Japani) Brian Campbell, toiminnanjohtaja, Physicians for Social Responsibility

Denise Duffield, apulaisjohtaja, Physicians for Social Responsibility, Los Angeles

Shaghayegh Chris Rostampour, politiikka- ja viestintäkoordinaattori, Physicists Coalition for Nuclear Threat Reduction

Frank von Hippel, vanhempi tutkijafyysikko ja julkisten ja kansainvälisten asioiden emeritusprofessori Princetonin yliopistosta

Frederick K. Lamb, fysiikan ja tähtitieteen tutkimusprofessori ja ydinoppilaitoksen jäsen, ohjelma aseidenvalvonta- ja kotitalous- sekä kansainvälinen Turvallisuus, Illinoisin yliopisto*

Norman Solomon, kansallinen johtaja, RootsAction.org

Jennifer Allen Simons, tohtori, Simons Foundation Kanada

Tomohiko Ashima, Soka Gakkai Internationalin rauhan ja globaalien asioiden pääjohtaja

Carlo Trezza, entinen, Italian aseistariisunta-suurlähettiläs, YK:n pääsihteerin aseidenriisuntaasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja ja MTCR:n puheenjohtaja

Scott Yundt, toiminnanjohtaja, Tri-Valley Communities Against a Radioactive Environment (USA)

Tara Drozdenko, johtaja, Global Security Program, Union of Concerned Scientists

Colleen Moore, Peace With Justice -yksikön johtaja, Yhdistynyt metodistikirkko – Kirkon ja yhteiskunnan pääneuvosto

Elena K. Sokova, toiminnanjohtaja, Wienin aseidenriisunta- ja ydinsulkukeskus*

Noah Mayhew, Wienin aseidenriisunta- ja ydinsulkukeskuksen vanhempi tutkija*

Sean Arent, ydinaseiden poistamisohjelman johtaja, Washington Physicians for Social Responsibility

Jacqueline Cabasso, toiminnanjohtaja, Western States Legal Foundation

Elayne Whyte, suurlähettiläs ja TPNW-neuvottelujen puheenjohtaja, Johns Hopkins School of Advanced International Studies*

Darien De Lu, puheenjohtaja, naisten kansainvälinen rauhan ja vapauden liiga, Yhdysvallat

David Swanson, toiminnanjohtaja, World Beyond War

*Oppilaitos on lueteltu vain tunnistamista varten.