WILPF, IPB, WBW, 6. marraskuuta 2022
Arvoisa pääsihteeri Stiell ja johtaja Violetti,
Ennen osapuolten konferenssia (COP) 27 Egyptissä, järjestömme, naisten kansainvälinen rauhan ja vapauden liitto (WILPF), kansainvälinen rauhantoimisto ja World BEYOND War, kirjoittavat yhdessä tämän avoimen kirjeen sinulle huolenaiheistamme, jotka liittyvät sotilaallisten päästöjen ja menojen haitallisiin vaikutuksiin ilmastokriisiin. Kun aseelliset selkkaukset raivoavat Ukrainassa, Etiopiassa ja Etelä-Kaukasuksella, olemme syvästi huolissamme siitä, että sotilaalliset päästöt ja menot jarruttavat Pariisin sopimuksen edistymistä.
Vetoamme Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) sihteeristöön, jotta se tekisi erityisen tutkimuksen ja raportoi julkisesti armeijan ja sodan hiilipäästöistä. Pyydämme myös sihteeristöä tutkimaan ja raportoimaan sotilasmenoista ilmastorahoituksen yhteydessä. Olemme huolissamme siitä, että sotilaalliset päästöt ja menot kasvavat edelleen, mikä heikentää maiden kykyä lieventää ilmastokriisiä ja sopeutua siihen. Olemme myös huolissamme siitä, että meneillään olevat sodat ja vihamielisyydet maiden välillä heikentävät maailmanlaajuista yhteistyötä, jota tarvitaan Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
UNFCCC ei ole sen perustamisen jälkeen nostanut COP:n asialistalle kysymystä armeijan ja sodan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Ymmärrämme, että hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on tunnistanut ilmastonmuutoksen mahdollisuuden edistää väkivaltaista konfliktia, mutta IPCC ei ole ottanut huomioon armeijan liiallisia päästöjä ilmastonmuutokseen. Silti armeija on suurin fossiilisten polttoaineiden kuluttaja ja suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja valtioiden hallituksissa. Yhdysvaltain armeija on planeetan suurin öljytuotteiden kuluttaja. Brownin yliopiston Costs of War Project julkaisi vuonna 2019 raportin "Pentagon Fuel Use, Climate Change ja the Costs of War", joka osoitti, että Yhdysvaltain armeijan hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin useimpien Euroopan maiden. Monet maat investoivat uusiin fossiilisilla polttoaineilla toimiviin asejärjestelmiin, kuten hävittäjiin, sota-aluksiin ja panssaroituihin ajoneuvoihin, jotka aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä vuosikymmeniksi ja estävät nopean hiilidioksidipäästön. Heillä ei kuitenkaan ole riittäviä suunnitelmia armeijan päästöjen kompensoimiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Pyydämme UNFCCC:tä ottamaan seuraavan COP:n asialistalle kysymyksen sotilas- ja sotapäästöistä.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) mukaan maailmanlaajuiset sotilasmenot nousivat viime vuonna 2.1 biljoonaan dollariin (USD). Viisi suurinta sotilaskuluttajaa ovat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Iso-Britannia ja Venäjä. Vuonna 2021 Yhdysvallat käytti 801 miljardia dollaria armeijaansa, mikä vastasi 40 prosenttia maailman sotilasmenoista ja enemmän kuin yhdeksän seuraavan maan yhteensä. Tänä vuonna Bidenin hallinto on lisännyt Yhdysvaltain sotilasmenoja entisestään ennätykselliseen 840 miljardiin dollariin. Sitä vastoin Yhdysvaltain budjetti ilmastonmuutoksesta vastaavalle Environmental Protection Agencylle on vain 9.5 miljardia dollaria. Britannian hallitus aikoo kaksinkertaistaa sotilasmenot 100 miljardiin puntaa vuoteen 2030 mennessä. Vielä pahempaa on, että Britannian hallitus ilmoitti leikkaavansa ilmastonmuutoksen ja ulkomaisen avun rahoitusta kuluttaakseen enemmän aseisiin Ukrainalle. Saksa ilmoitti myös lisäävänsä sotilasmenojaan 100 miljardilla eurolla. Uusimmassa liittovaltion budjetissa Kanada lisäsi puolustusbudjettiaan tällä hetkellä 35 miljardiin dollariin vuodessa 8 miljardilla dollarilla seuraavan viiden vuoden aikana. Pohjois-Atlantin liiton (NATO) jäsenet lisäävät sotilasmenojaan saavuttaakseen 2 prosentin BKT:n tavoitteen. Naton viimeisin puolustusmenoja koskeva raportti osoittaa, että sen 7 jäsenmaan sotilasmenot ovat nousseet dramaattisesti viimeisen 896 vuoden aikana 1.1 miljardista dollarista 52 biljoonaan dollariin vuodessa, mikä on 1 % maailman sotilasmenoista (kuvio 211). Tämä lisäys on yli XNUMX miljardia dollaria vuodessa, mikä on yli kaksinkertainen ilmastorahoituslupaukseen verrattuna.
Vuonna 2009 Kööpenhaminassa pidetyssä COP 15:ssä varakkaat länsimaat sitoutuivat perustamaan 100 miljardin dollarin vuotuisen rahaston vuoteen 2020 mennessä auttamaan kehitysmaita sopeutumaan ilmastokriisiin, mutta ne eivät saavuttaneet tätä tavoitetta. Viime lokakuussa Kanadan ja Saksan johtamat länsimaat julkaisivat ilmastorahoituksen toimitussuunnitelman, jossa väitetään, että kestää vuoteen 2023 asti täyttääkseen sitoumuksensa mobilisoida 100 miljardia dollaria joka vuosi Green Climate Fundin (GCF) kautta köyhimpien maiden auttamiseksi selviytymään ilmastokriisistä. . Kehitysmaat ovat vähiten vastuussa kriisistä, mutta ne kärsivät eniten ilmaston aiheuttamista äärimmäisistä sääilmiöistä, ja ne tarvitsevat kiireellisesti riittävää rahoitusta sopeutumiseen sekä menetyksiin ja vahinkoihin.
Glasgow'ssa pidetyssä COP 26:ssa rikkaat maat sopivat kaksinkertaistavansa sopeutumisrahoituksensa, mutta ne eivät ole tehneet niin, eivätkä ne ole päässeet sopimukseen menetysten ja vahinkojen rahoituksesta. Tämän vuoden elokuussa GCF käynnisti kampanjansa toisen täydennyksen saamiseksi maista. Tämä rahoitus on ratkaisevan tärkeää ilmastonsietokyvylle ja oikeudenmukaiselle siirtymälle, joka on sukupuoleen reagoiva ja suunnattu haavoittuville yhteisöille. Sen sijaan, että länsimaat olisivat jakaneet resursseja ilmastooikeudenmukaisuuteen, viime vuonna länsimaat ovat lisänneet nopeasti julkisia menoja aseisiin ja sotaan. Pyydämme, että UNFCCC nostaa sotilasmenot esiin ilmastorahoitusvälineiden, kuten GCF:n, sopeutumisrahaston ja tappioiden ja vahinkojen rahoitusvälineen, rahoituslähteenä.
Syyskuussa YK:n yleiskeskustelussa useiden maiden johtajat tuomitsivat sotilasmenot ja ottivat yhteyden ilmastokriisiin. Salomonsaarten pääministeri Manasseh Sogavare totesi: "Sotiin käytetään valitettavasti enemmän resursseja kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan, mikä on erittäin valitettavaa." Costa Rican ulkoministeri Costa Rican ulkoministeri Arnaldo André-Tinoco selitti,
"On käsittämätöntä, että vaikka miljoonat ihmiset odottavat rokotteita, lääkkeitä tai ruokaa pelastaakseen henkensä, rikkaimmat maat asettavat edelleen resurssejaan aseistukseen ihmisten hyvinvoinnin, ilmaston, terveyden ja oikeudenmukaisen toipumisen kustannuksella. Vuonna 2021 maailmanlaajuiset sotilasmenot jatkoivat kasvuaan seitsemättä vuotta peräkkäin saavuttaen korkeimman luvun, jonka olemme koskaan nähneet historiassa. Costa Rica toistaa tänään vaatimuksensa sotilasmenojen asteittaisesta ja jatkuvasta vähentämisestä. Mitä enemmän tuotamme aseita, sitä enemmän vältytään parhaimmiltakin yrityksiltämme hallita ja valvoa. Kyse on ihmisten ja planeetan elämän ja hyvinvoinnin asettamisesta etusijalle aseista ja sodasta saatavien voittojen sijaan."
On tärkeää huomata, että Costa Rica lakkautti armeijansa vuonna 1949. Tämä demilitarisoinnin polku viimeisten 70 vuoden aikana on johtanut Costa Rican johtajaksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja biologista monimuotoisuutta koskevassa keskustelussa. Viime vuonna Costa Rica käynnisti COP 26:n "Beyond Oil and Gas Alliancen", ja maa voi käyttää suurimman osan sähköstään uusiutuvilla energialähteillä. Myös Kolumbian presidentti Gustavo Petro Urrego tuomitsi tämän vuoden YK:n yleiskeskustelussa "keksitut" sodat Ukrainassa, Irakissa, Libyassa ja Syyriassa ja väitti, että sodat ovat toimineet tekosyynä olla puuttumatta ilmastonmuutokseen. Pyydämme, että UNFCCC kohtaa suoraan militarismin, sodan ja ilmastokriisin toisiinsa liittyvät ongelmat.
Viime vuonna tutkijat tohtori Carlo Rovelli ja tohtori Matteo Smerlak perustivat Global Peace Dividend Initiativen. He väittivät äskettäisessä Scientific American -lehdessä julkaistussa artikkelissaan "Maailman sotilasmenojen pieni leikkaus voisi auttaa rahoittamaan ilmasto-, terveys- ja köyhyysratkaisuja", että maiden pitäisi ohjata osa 2 biljoonasta dollarista, jotka "joka vuosi tuhlataan maailmanlaajuisessa asekilpailussa" vihreille. Ilmastorahasto (GCF) ja muut kehitysrahastot. Rauha ja sotilasmenojen vähentäminen ja uudelleenkohdistaminen ilmastorahoitukseen ovat ratkaisevan tärkeitä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1.5 asteeseen. Pyydämme UNFCCC:n sihteeristöä käyttämään toimistoanne lisäämään tietoisuutta sotilaallisten päästöjen ja sotilasmenojen vaikutuksista ilmastokriisiin. Pyydämme ottamaan nämä asiat COP:n asialistalle ja tilaamaan erityisen tutkimuksen ja julkisen raportin. Hiiliintensiivistä aseellista konfliktia ja nousevia sotilasmenoja ei voida enää jättää huomiotta, jos suhtaudumme vakavasti katastrofaalisen ilmastonmuutoksen estämiseen.
Lopuksi uskomme, että rauha, aseistariisunta ja demilitarisointi ovat elintärkeitä lieventämisen, muutosten mukauttamisen ja ilmastooikeudenmukaisuuden kannalta. Otamme mielellämme mahdollisuuden tavata sinut virtuaalisesti ja meidät tavoittaa WILPF-toimiston yllä olevien yhteystietojen kautta. WILPF lähettää myös valtuuskunnan COP 27:ään, ja olisimme iloisia voidessamme tavata sinut henkilökohtaisesti Egyptissä. Alla on lisätietoja organisaatioistamme ja kirjeemme tietojen lähteistä. Odotamme vastaustasi. Kiitos huomiostasi huolenaiheihimme.
Ystävällisin terveisin,
Madeleine Rees
Pääsihteeri
Naisten kansainvälinen liitto rauhan ja vapauden puolesta
Sean Conner
Kansainvälisen rauhantoimiston pääjohtaja
David Swanson Perustaja ja toiminnanjohtaja
World BEYOND War
TIETOJA ORGANISAATIOISTAMME:
Women's International League for Peace and Freedom (WILPF): WILPF on jäseniin perustuva organisaatio, joka toimii feminististen periaatteiden mukaisesti solidaarisesti ja kumppanuudessa sisaraktivistien, verkostojen, koalitioiden, foorumien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. WILPF:llä on jäsenosastoja ja ryhmiä yli 40 maassa ja kumppaneita ympäri maailmaa, ja pääkonttorimme sijaitsee Genevessä. Visiomme on pysyvän rauhan maailma, joka on rakennettu feministisille vapauden, oikeudenmukaisuuden, väkivallattomuuden, ihmisoikeuksien ja kaikkien tasa-arvon perustalle, jossa ihmiset, planeetta ja kaikki muut sen asukkaat elävät rinnakkain ja kukoistavat harmoniassa. WILPF:llä on aseistariisuntaohjelma Reaching Critical Will, joka sijaitsee New Yorkissa: https://www.reachingcriticalwill.org/ Lisätietoja WILPF:stä: www.wilpf.org
Kansainvälinen rauhantoimisto (IPB): Kansainvälinen rauhantoimisto on omistettu näkemykselle maailmasta ilman sotaa. Nykyinen pääohjelmamme keskittyy aseistariisuntaan kestävän kehityksen puolesta, ja sen sisällä keskitymme pääasiassa sotilasmenojen uudelleen kohdentamiseen. Uskomme, että sotilasalan rahoitusta vähentämällä voitaisiin vapauttaa merkittäviä summia kotimaassa tai ulkomailla sosiaalisiin hankkeisiin, jotka voisivat johtaa todellisten ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen ja ympäristönsuojeluun. Samalla tuemme erilaisia aseistariisuntakampanjoita ja toimitamme tietoja aseiden ja konfliktien taloudellisista ulottuvuuksista. Kampanjatyömme ydinaseriisunta alkoi jo 1980-luvulla. 300 jäsenjärjestöämme 70 maassa muodostavat yhdessä yksittäisten jäsenten kanssa maailmanlaajuisen verkoston, joka kokoaa yhteen tietoa ja kampanjointikokemusta yhteisen asian puolesta. Yhdistämme vastaavien asioiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja puolestapuhujia rakentaaksemme vahvoja kansalaisyhteiskunnan liikkeitä. Kymmenen vuotta sitten IPB käynnisti maailmanlaajuisen sotilasmenoja koskevan kampanjan: https://www.ipb.org/global-campaign-on-military-spending/ vaatien vähentämistä ja kohdentamista uudelleen kiireellisiin sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin tarpeisiin. Lisätietoja: www.ipb.org
World BEYOND War (WBW): World BEYOND War on maailmanlaajuinen väkivallaton liike, jolla lopetetaan sota ja luodaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha. Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta sodan lopettamisen suositusta tuesta ja kehittää sitä edelleen. Pyrimme edistämään ajatusta minkään tietyn sodan estämisen lisäksi myös koko instituution poistamisesta. Pyrimme korvaamaan sotakulttuurin sellaisella rauhankulttuurilla, jossa verenvuodan sijaan väkivallattomat konfliktinratkaisumenetelmät korvataan. World BEYOND War aloitettiin 1. tammikuuta 2014. Meillä on osastoja ja tytäryhtiöitä ympäri maailmaa. WBW on käynnistänyt maailmanlaajuisen vetoomuksen "COP27: Stop Excluding Military Pollution from Climate Agreement": https://worldbeyondwar.org/cop27/ Lisätietoja WBW:stä löytyy täältä: https://worldbeyondwar.org/
Lähteet:
Kanada ja Saksa (2021) "Ilmastorahoituksen toimitussuunnitelma: 100 miljardin dollarin tavoitteen saavuttaminen": https://ukcop26.org/wp-content/uploads/2021/10/Climate-Finance-Delivery-Plan-1.pdf
Conflict and Environment Observatory (2021) "Tutkan alla: EU:n sotilassektorin hiilijalanjälki": https://ceobs.org/wp-content/uploads/2021/02/Under-the-radar_the-carbon-footprint- of-the-EUs-military-sectors.pdf
Crawford, N. (2019) "Pentagonin polttoaineen käyttö, ilmastonmuutos ja sodan kustannukset":
https://watson.brown.edu/costsofwar/papers/ClimateChangeandCostofWar Global Peace Dividend Initiative: https://peace-dividend.org/about
Mathiesen, Karl (2022) "Yhdistynyt kuningaskunta käyttää ilmasto- ja avustusrahaa aseiden ostamiseen Ukrainalle", Politico: https://www.politico.eu/article/uk-use-climate-aid-cash-buy-weapon-ukraine /
Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö (2022) Naton puolustusmenoja koskeva raportti, kesäkuu 2022:
OECD (2021) "Tehittyneiden maiden tarjoaman ja mobilisoiman ilmastorahoituksen tulevaisuuteen suuntautuvat skenaariot vuosina 2021-2025: tekninen huomautus": https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/a53aac3b-en.pdf?expires=1662416616&id =id&accname=vieras&checksum=655B79E12E987B035379B2F08249 7ABF
Rovelli, C. ja Smerlak, M. (2022) "Pieni leikkaus maailman sotilasmenoissa voisi auttaa rahoittamaan ilmasto-, terveys- ja köyhyysratkaisuja", Scientific American: https://www.scientificamerican.com/article/a-small- leikattu-maailman-sotilaskulut-voisi-auttaa-rahoittaa- ilmasto-terveys-ja-köyhyys-ratkaisut/
Sabbagh, D. (2022) "Ison-Britannian puolustusmenojen kaksinkertaistuu 100 miljardiin puntaa vuoteen 2030 mennessä, sanoo ministeri", The Guardian: https://www.theguardian.com/politics/2022/sep/25/uk-defence-spending- kaksinkertaistaa 100 metriin vuoteen 2030 mennessä, sanoo ministeri
Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos (2022) Trends in World Military Expenditure, 2021:
YK:n ympäristöohjelma (2021): State of Finance for Nature https://www.unep.org/resources/state-finance-nature
UNFCCC (2022) Climate Finance: https://unfccc.int/topics/climate-finance/the-big-picture/climate- finance-in-the-negotiations/climate-finance
Yhdistyneiden kansakuntien (2022) yleiskeskustelu, yleiskokous, 20.–26. syyskuuta: https://gadebate.un.org/en
