Ympäristöuhkien selviytyminen edellyttää vuosisataa ilman sotaa

Puolustus on sana, joka yleensä herättää kuvia sotilaista ja tankeista. Mutta kun nykyaikaiset ja tulevat viholliset muuttuvat ennennäkemättömiksi, niin melkein 2trln dollaria joka käytettiin maailmanlaajuisesti puolustukseen vuonna 2019, suojaa todella ihmisiä vahingoilta? Vastaus on selvästi ei.

Tämän mittakaavan sotilasmenot ovat voimakas resurssien kohdentaminen väärin, mistä hallitusten menot on keskitettävä. Ilmastonmuutos, pandemiat, biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja lisääntyvä eriarvoisuus aiheuttavat vakavia uhkia ihmisten turvallisuudelle maailmanlaajuisesti.

Sen vuoden jälkeen, jolloin perinteiset puolustusmenot olivat impotentteja COVID-19: n aiheuttamalle tuholle maailmassa - nyt on aika ohjata menot alueille, jotka ovat välittömiä uhkia ihmisten turvallisuudelle. 10 prosentin uudelleenohjaus vuosittain olisi hyvä alku.

- viimeisimmät Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tiedot julkaisupäivänä osoittaa, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli 119,000 28 ihmistä oli kuollut 19 päivän kuluessa positiivisesta COVID-XNUMX-testistä. Kuolemat ovat nyt melkein kaksinkertaisia 66,375 brittiläistä siviiliä kuoli toisessa maailmansodassa. Kilpailu rokotteiden luomisesta on osoittanut, että tiedeyhteisön tutkimus- ja kehitystaidot sekä teollisuuden logistinen voima voidaan nopeasti hyödyntää yleisen edun hyväksi, kun niitä tukee maailmanlaajuinen yhteistyö.

Kiireellinen muutostarve

Melkein 30 vuotta sitten kutsuimme kooltaan pohtimaan kylmän sodan lopun tarjoamia mahdollisuuksia ja uhkia. Tämän tuloksena julkaistiin kirja "Maailma jaettu: Militarismi ja kehitys kylmän sodan jälkeen", joka julkaistiin Reissued viime kuukausi. Pyrimme edistämään vähemmän jakautunutta maailmaa, joka pystyy vastaamaan ihmisten turvallisuuden todellisiin haasteisiin, eikä sotilaallista vastausta, joka pahentaisi heitä.

Ajatus sotilasmenojen ohjaamisesta näiden haasteiden ratkaisemiseen, joka jos jätetään itselleen, johtaisi uusiin konflikteihin, ei ole uusi. Mutta aika aloittaa tällainen uudelleenohjaus on nyt, ja se on kiireellistä. Jos hallitukset aikovat saavuttaa YK: n sovitun Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) ja, kuten YK: n peruskirja sanoo, pyrkivät rauhaan rauhanomaisin keinoin, tämä muutos on aloitettava nyt - ja kaikissa maissa.

Tunnustamme, että maiden väliset konfliktit eivät häviä yhdessä yössä tai edes parin sukupolven sisällä. Mutta menot on asteittain ohjattava pois väkivaltaisista keinoista puuttua niihin. Tämän prosessin avulla on pyrittävä luomaan uusia työpaikkoja - enemmän kuin työttömyyttä. Jos epäonnistumme tässä, tuhoisten sotien riski tällä vuosisadalla on edelleen suuri ja on toinen uhka ihmisten turvallisuudelle.

Lisäksi YK: n tavoin 2017 raportti, "Elintarviketurvan ja ravitsemuksen tila", totesi: "Ilmastoon liittyvien sokkien pahentamat konfliktit vaikuttavat vakavasti elintarviketurvaan ja ovat syynä suurimpaan osaan äskettäisestä elintarviketurvan lisääntymisestä. Konfliktit ovat avainasemassa vakavan ruokakriisin ja äskettäin uudelleen ilmaantuneen nälänhädän tilanteissa, kun taas nälkä ja aliravitsemus ovat huomattavasti pahempia, jos konfliktit ovat pitkittyneet ja institutionaaliset valmiudet heikot. " Väkivaltaiset konfliktit ovat myös väestön siirtymään vaikuttavia tekijöitä.

Viime vuonna oli 75 vuotta YK: n elintarvike- ja maatalousjärjestön perustamisesta. Myös viime vuonna Maailman ruokaohjelmalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto, paitsi "pyrkimyksistään torjua nälkää", myös "panoksestaan ​​rauhan olosuhteiden parantamiseen konfliktialueilla ja toimineena liikkeellepanevana voimana pyrittäessä estämään nälän käyttö sodan ja konfliktien aseena ”. Ilmoituksessa todettiin myös: "Nälän ja aseellisen konfliktin yhteys on noidankehä: sota ja konfliktit voivat aiheuttaa ruoan epävarmuutta ja nälkää, samoin kuin nälkä ja ruoan epävarmuus voivat aiheuttaa piilevien konfliktien puhkeamisen ja käynnistää väkivallan käytön. Emme koskaan saavuta nälän nollan tavoitetta, ellemme myös lopeta sotaa ja aseellisia konflikteja. "

Koska COVID-19 pahentaa epätasa-arvoa, yhä useammat ihmiset ovat ruoan epävarmoja - niin köyhissä kuin rikkaissakin maissa. YK: n mukaan 2020 raportti, 'Elintarviketurvan ja ravitsemuksen tila maailmassa', lähes 690 miljoonaa ihmistä meni nälkään vuonna 2019, ja COVID-19 saattaa ajaa yli 130 miljoonaa ihmistä krooniseen nälkään. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi joka yhdeksästä ihmisestä menee nälkään suurimman osan ajasta.

Rahaston rauhanturvaaminen, ei lämpeneminen

Tutkimusryhmä Ceres 2030, on arvioinut, että kestävän kehityksen tavoitteen nollanälkätavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 33 miljardia dollaria vuodessa, ja lahjoittajilta tulee 14 miljardia dollaria ja loput kärsineistä maista. Sotilasmenojen 10 prosentin vuotuisella uudelleenohjauksella olisi merkittävä vaikutus tälle alueelle. Konfliktien lieventäminen auttaisi myös, jos se ohjataan kohti YK: n rauhantalousarvion kasvattamista vuodesta $ 6.58bn 2020-2021: lle.

Lisäksi työ voisi aloittaa asevoimien uudelleen sijoittamisen kansallisiksi ja kansainvälisiksi katastrofivalmiiksi ja pelastusjoukoiksi. Heidän logistisia taitojaan on jo käytetty rokotteiden jakelussa Isossa-Britanniassa. Yhteistyötaitojen uudelleenkoulutuksen jälkeen he voisivat jakaa tämän tiedon muiden kansakuntien kanssa, mikä myös auttaisi rauhoittamaan jännitteitä.

Aivoryhmien, tutkijoiden, hallitusten ja yleisesti kansalaisyhteiskunnan on nyt valtava mahdollisuus tarkastella, millaiset skenaariot auttavat meitä saavuttamaan vuosien 2050 ja 2100 ilman tuhoavia sotia. Ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden häviämisen, kasvavan epätasa-arvon ja uusien pandemioiden aiheuttamat maailmanlaajuiset haasteet ovat täysin riittäviä ilman sodan väkivaltaa auttamaan heitä.

Todelliset puolustusmenot varmistavat, että kaikki voivat syödä hyvin, kukaan ei asu köyhyydessä, ja ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen epävakaat vaikutukset pysäytetään. Meidän on opittava rakentamaan ja ylläpitämään yhteistyötä muiden kanssa samalla kun käsittelemme diplomaattisesti kansojen välisiä jännitteitä.

Onko se mahdollista? Kyllä, mutta se vaatii perustavanlaatuista muutosta tapaan, jolla turvallisuus ymmärretään.